Missä kulkevat ”oikean” ja ”väärän” Trump-inhon rajat?
Talous on Trumpin valtakaudella ollut liekeissä, mikä on saanut monet Trumpin vastustajat suunniltaan.
Raivo Donald Trumpia kohtaan nousee ja laskee kuin poliittinen vuorovesi, presidentin Twitter-tilin purkauksien rytmissä. Trumpin viimeaikaiset hyökkäykset ei-valkoisia kriitikkojaan vastaan sekä hänen selkeä flirttailunsa rasismin kanssa ovat nostattaneet jälleen tunteita.
Kun presidentti kutsui Baltimorea ”rottien ja jyrsijöiden täyttämäksi” sekä ”vaaralliseksi ja likaiseksi” kaupungiksi, paikallinen valtalehti vastasi erittäin vihaisella pääkirjoituksella. Liberaalin median kommentaattorit liittyivät huutokuoroon, ja pian anti-trumpistit läiskyttelivät jälleen raivon nousuvedessä.
Trumpin vastaisella raivolla on ymmärrettävät juuret. Faktat ovat faktoja: Trump on patologinen valehtelija, rasisti, seksuaalinen ahdistelija, loukkauksia suoltava ja itseään palvova narsisti sekä diktaattorien ihailija, jonka sitoutuminen amerikkalaisiin perusarvoihin, sananvapaudesta tasa-arvoon, on vähintäänkin kyseenalaista.
Toisaalta osa Trump-inhosta selittyy myös anti-trumpistien psykopatologialla. Kyse on ajoittain samasta emotionaalisesta ilmiöstä, joka osaltaan selitti republikaanien vihaa Bill Clintonia ja Barack Obamaa kohtaan.