Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Minne on kadonnut suomalainen keskustelu?

Blogit Americana 6.12.2015 08:00
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Viime viikkojen keskustelut maahanmuuttajista, Alexander Stubbista, hallituksesta ja Laura Lindstedtin Finlandia-puheesta ovat vakuuttaneet minut suomalaisen keskustelun surkeasta tilasta. Iso osa synnyinmaastani näyttää saapuneen henkiseen sisällissotaan, jossa verbaaliset ja jopa fyysiset loukkaukset ovat korvanneen terveen debatin.

Sivistys ja jopa perustavaa laatua olevat tavat sekä toisten ihmisten koskemattomuuden kunnioitus ovat hiipuneet. Vasemman laidan aktivistikaverieni Facebook-keskusteluissa näkyi viime viikolla runsaasti henkilöitä, jotka peukuttivat miehelle, joka heitti kolaa valtiovarainministerin niskaan.

Kuten ystäväni sanoi, mitäköhän nämä samat aktivistit olisivat tuumanneet, jos joku olisi kaatanut olutta Li Anderssonin niskaan turkulaisessa kapakassa? Se olisi kaiketi käynyt osoituksena Suomen kasvavasta fasismista.

Blogilastut, some-kommentit, politiikkojen ja muiden julkisuuden henkilöjen lausunnot ajankohtaisista ilmiöistä saavat vastaukseksi kiljumista.

Politiikkojen ehdotukset talouspolitiikasta tai maahanmuutosta ovat kuin henkilökohtaisia loukkauksia. Konsensus-hengen on korjannut jyrkkä ”ei” – ilman vastaehdotuksia tai rauhallista analyysia asioiden tilasta.

 

Isoin syy rapautuneeseen keskustelukulttuuriin lienee internet, joka on mahdollistanut klikkiytymisen, omaan maailmankuvaan sopivien uutisten ja ”faktojen” siivilöinnin, sekä puskista ampumisen. Ennen muinoin ihmisiä erottivat luokkien väliset raja-aidat, mutta nyt sen hoitavat digitaalisesti, ja vapaaehtoisesti, kasatut ideologiset karsinat.

Samanmielisten kanssa harrastettu toisinajattelijoiden solvaaminen ei ole keskustelua. Faktat sivuuttava asenteiden ja mielipiteiden mantranomainen toisto ei ole analyysiä. Toisin ajattelevien inhimillisyyden kyseenalaistaminen ei katalysoi positiivista muutosta.

Jopa itsenäisyyspäivästä, jonka pitäisi olla kansakunnan yhtenäisyyden ja saavutusten juhla, on tullut Suomen typerimpien ihmisten väkivaltaisen hulinoinnin päivä.

Keskustelu eri mieltä olevien ihmisten kanssa on elintärkeää oppimiselle. Samanhenkisten kanssa kaikukamarissa huuteleminen ei synnytä tietoa, vaan ideologista sulkeutuneisuutta, uskomusten asettamista logiikan yläpuolelle, typeryyttä, ja jopa fanatismia.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

Soundtrack: Children of Bodom, Are You Dead Yet?