Mini-skandaali osoittaa jälleen Trumpin hallinnon rappion – mutta myös paljastaa median vakavat heikkoudet
Jos media kuvittelee olevansa aktiivinen ristiretkeilijä, se valehtelee itselleen.
Omarosa Manigault-Newman on rakentanut keskipitkän ja melko huonon uran julkisessa ja yksityisessä hallinnossa. Hänestä tuli jonkin sortin julkkis Donald Trumpin tosi-tv ohjelma Diilin myötä.
Trump jostain syystä tykästyi Omarosaan, erottaen ja palkaten hänet kolmesti ohjelmaansa. Kun Trump nousi Valkoiseen taloon, hän palkkasi Omarosan erääksi avustajistaan.
Valkoisen talon henkilöstöpäällikkö John Kelly erotti Omarosan viime vuodenvaihteessa. Elokuun alussa Omarosa oli valmis kostamaan ja tienaamaan rahaa potkuillaan. Hän julkaisi kirjan kokemuksistaan Valkoisessa talossa, ja sen markkinoinnin yhteydessä julkaisi nauhoja keskusteluista, jotka hän oli salaisesti äänittänyt Valkoisessa talossa.
Omarosa sanoi, että presidentti on käyttänyt n-sanaa ja puhunut muutenkin rasistisesti ja seksitisesti ei-valkoisista sekä naisista.
Vastaukseksi presidentin puhelin tuotti jälleen uuden Twitter-myrskyn. Trump kutsui Omarosaa valehtelijaksi, itkupilliksi, alatason operoijaksi ja koiraksi.
Media on luonnollisesti keskittynyt tähän riitaan, raportoiden kahden tosi-tv esiintyjän sananvaihdon kuin se olisi raskaan sarjan mestaruusottelu. Kolumnistit näyttelevät närkästyneensä presidentin kielenkäytöstä, toiset taas spekuloivat kiistan vaikutuksella marraskuun vaaleihin.
Närkästys presidentin kielenkäytöstä tai mahdollisesta n-sanan käytöstä kuulostaa hassulta. Yli 70-vuotias valkoinen mies New Yorkin Queensin kaupunginosasta on päästellyt rasistisia tai seksistisiä kommentteja? Anteeksi, jos en ole yllättynyt.
Ottaen huomioon presidentin leuhkimiset seksuaalisella ahdistelulla sekä jatkuvan alatyylisten solvausten virran, yllättyminen osoittaa, ettei ole seurannut uutisia tai muuta mediaa viimeisten muutaman vuoden aikana.
Trumpilla ei ole filtteriä aivojen ja suun välissä.
Trump pelaa samaa peliä joka teki hänestä presidenttiehdokkaan ja lopulta presidentin. Hänellä ei ole filtteriä aivojen ja suun välissä, eikä hän kykene häpeään. Absoluuttinen, vavahduttava tarve olla jatkuvasti huomion keskipisteessä on hänen ohjaava voimansa, ja tuorein kiista on taas ohjannut kamerat hänen suuntaansa.
Jos media haluaa täyttää velvollisuutensa tiedotusvälineenä ja tärkeiden maailman tapahtumien raportoijana, sen olisi paras keskittyä relevantteihin ja tärkeisiin kysymyksiin, turvallisuuspolitiikasta kansainväliseen kauppaan.
Jos itsensä vakavasti ottava media, CNN:sta ABC Newsiin ja kumppaneihin, haluaa olla rehellisesti liiketoimintaa ja tarjota kansalle mitä kansa haluaa, se voi jatkaa nykyisellä hömppälinjallaan yhdessä presidentin kanssa.
Mutta jos media kuvittelee olevansa aktiivinen ristiretkeilijä, joka paljastuksillaan auttaa Valkoisen talon kulttuurin muuttamisessa tai jopa Trumpin kaatamisessa, se ainoastaan valehtelee itselleen ja siten tukee presidentin agendaa.
Presidentti ei kykene solvaamaan, valehtelemaan, tai öykkäröimään niin paljon, että se karkoittaisi hänen tukijansa. Viimeiset kolme vuotta osoittavat sen.
Soundtrack: The Who, Heaven and Hell.