Miksi republikaanit eivät vetoa nuoriin äänestäjiin: puolue on suurten ikäluokkien edunvalvonta-organisaatio

Suurten ikäluokkien valta on puskenut Yhdysvaltoja lyhytnäköiseen ja sukupolvia eriarvoistavaan politiikkaan.

Profiilikuva
Blogit Americana
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Andrew Sullivanin uusi blogi käsittelee nuorten äänestäjien pakoa republikaanisesta puolueesta.

Vanha viisaus, nuorena vasemmistolainen mutta vanhana konservatiivi, ei enää päde. Nuoruuden ihanteiden kariseminen, työelämään siirtyminen sekä verojen maksaminen eivät enää käännä kovin monen nuoremman äänestäjän kelkkaa konservatiivisempaan suuntaan.

Alle keski-ikäiset amerikkalaiset sitoutuvat yhä voimakkaammin poliittiseen vasemmistoon. Sullivan selittää ilmiön sekä taloudellisilla että kulttuurisilla tekijöillä.

Nuorten amerikkalaisten elintaso on alhaisempi kuin heidän vanhemmillaan samassa iässä. Neoliberaali talouspolitiikka ei ole toiminut nuorille amerikkalaisille. ”Kun oli heidän vuoronsa astua vaurauden liukuportaille, se käytännössä pysähtyi”, Sullivan kiteyttää.

Alle 35-vuotiaat myös pitävät paranevasta sukupuolisesta, seksuaalisesta ja rodullisesta tasa-arvosta, ja he kiittävät kehityksestä demokraatteja. Internet-maailmaan syntyneet ajattelevat globaalisti, trumpismi ja brexit-ajattelu ovat heille vieraita.

Sullivan on oikeilla jäljillä. Tämän päivän republikaanipuolueella ei juurikaan ole tarjottavaa nuorille äänestäjille. Vain hieman karrikoiden siitä on tullut iäkkäiden äänestäjien kaikki minulle -vedätys, jossa boomerit nokkivat rappeutuvan Amerikan haaskalta viimeiset lihanpalat ennen siirtymistään ikuisuuteen.

Republikaaninen puolue on, muutamien poikkeusten kera, vastustanut infrastruktuurin modernisointia. Se on leikannut rahaa koulutuksesta ja estänyt obamacaren laajentamisen, jatkaen samalla iäkkäämpien amerikkalaisten julkisen sektorin medicare-ohjelmaa.

Nyt monet republikaanit ovat ottaneet sosiaaliturvan tähtäimeensä. Ehdotukset turvaavat valtioneläkkeet sekä muut avustukset nykyisille saajille, mutta rajoittaisivat niitä nuoremmille amerikkalaisille.

Demografinen muutos ruokkii amerikkalaisen demokratian ja republikaanisen puolueen kriisiä, eikä kyse ole pelkästään Yhdysvaltojen ruskettumisesta. Suurten ikäluokkien valta on puskenut maata lyhytnäköiseen ja sukupolvia eriarvoistavaan politiikkaan.

Toimiva yhteiskunta tarvitsee vastuuntuntoisen ja tulevaisuuteen katsovan konservatiivisen puolueen. Kutistuvan väestönosan aggressiivinen etujärjestö ei sellaisesta käy.

Sullivan tarjoaa malliksi republikaanista puoluetta, joka kiinnittäisi huomiota lapsiperheiden tukemiseen, olisi vastaanottavainen vähemmistöille, rohkaisisi yritysvetoisia innovaatioita ilmastomuutoksen torjumiseksi, lisäisi asuntotuotantoa purkamalla säännöstelyä sekä rakentaisi tulonsiirtojärjestelmiä rikkailta köyhille. Toisin sanoen: republikaanien olisi imitoitava demokraatteja, mutta markkinavetoisemmin ratkaisuin.

Nykytilanteessa Sullivanin toivoma muodonmuutos on tänään mahdoton, mutta lähitulevaisuudessa hyvinkin mahdollinen. Luonnollinen poistuma pakottaa republikaanisen puolueen muuttumaan vuosikymmenen sisällä.

Soundtrack: Grateful Dead, Estimated Prophet