Miksi hihhulit nousevat politiikassa?

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viimeiset pari vuotta Yhdysvallat on todistanut liki huurupäisten poliitikkojen ja poliittisten hahmojen vahvaa nousua. Onko kyse tosi-teeveen lieveilmiöstä?

Marc Ambinder, The Atlantic -lehden poliittinen toimittaja, selittää ideologisesti marginaalisten ja paikoitellen puhtaasti sekopäisten politiikkojen viimeaikaisen nousun tosi-teeveen synnyttämällä kulturaalisella paatumuksella:

”Tosi-tv tuo ‘oikeaa’ elämää olohuoneisiimme joka ilta. Ohjelmat ovat erittäin suosittuja, ja ne esittävät osallistujansa aivan tavallisina kansalaisina… jotka vain sattuvat olemaan ajoittain hulluja kuin pullosta tulleet. Me hurraamme kieroimmille, mahdollisimman machiavellimaisille hahmoille. Me ilahdumme heidän koettelemuksistaan. Me samaistumme heihin. He ovat meidän varaventtiilimme.”

Ambinderillä on pointti. Äärihahmojen esiinmarssi televisiossa on tehnyt ristiriitaisesta, älyllisesti rajallisesta, ja tempoilevan huonosta esiintymisestä yhä ”normaalimpaa” käytöstä.

Vielä pari vuosikymmentä sitten ajatus Sarah Palinin kaltaisesta hahmosta vakavasti otettavana presidenttikokelaana olisi ollut täysin mahdoton. Republikaanien senaattiehdokkaat, kuten masturboinnin vastaisen ristiretken lipunkantaja Christine O’Donnell (Delaware), aseellista kansannousua povaava Sharron Angle (Nevada), ja rotuerottelun kieltävää lainsäädäntöä kritisoiva Rand Paul (Kentucky) eivät olisi voittaneet esivaaleja Ronald Reaganin ja George H.W. Bushin kausien republikaanisessa puolueessa.

Median puolella konservatiivinen kommentaattori Glenn Beck saa jopa Rush Limbaughin näyttämään harkitsevalta ja tasapäiseltä mieheltä.

Amerikkalaiseen politiikkaan on aikaisemminkin mahtunut omaperäisiä yksilöitä, kuten Georgian ”vahingossa” valittu 1960-luvun demokraattinen kuvernööri Lester Maddox. Silti, Maddox ja kumppanit edustivat alueellista populismia eivätkä nauttineet laajempaa, kansallista suosiota. Nyt saman luokan tapauksista puhutaan nousevina kansallisen tason politiikkoina.

Hihhuli on uusi normaali.

Soundtrack: Charles Wright and the Watts 103rd Street Rhythm Band, Express Yourself.