Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Miksi hihhulit nousevat politiikassa?

Marko Maunula
Blogit Americana 17.9.2010 16:32

Viimeiset pari vuotta Yhdysvallat on todistanut liki huurupäisten poliitikkojen ja poliittisten hahmojen vahvaa nousua. Onko kyse tosi-teeveen lieveilmiöstä?

Marc Ambinder, The Atlantic -lehden poliittinen toimittaja, selittää ideologisesti marginaalisten ja paikoitellen puhtaasti sekopäisten politiikkojen viimeaikaisen nousun tosi-teeveen synnyttämällä kulturaalisella paatumuksella:

”Tosi-tv tuo ‘oikeaa’ elämää olohuoneisiimme joka ilta. Ohjelmat ovat erittäin suosittuja, ja ne esittävät osallistujansa aivan tavallisina kansalaisina… jotka vain sattuvat olemaan ajoittain hulluja kuin pullosta tulleet. Me hurraamme kieroimmille, mahdollisimman machiavellimaisille hahmoille. Me ilahdumme heidän koettelemuksistaan. Me samaistumme heihin. He ovat meidän varaventtiilimme.”

Ambinderillä on pointti. Äärihahmojen esiinmarssi televisiossa on tehnyt ristiriitaisesta, älyllisesti rajallisesta, ja tempoilevan huonosta esiintymisestä yhä ”normaalimpaa” käytöstä.

Vielä pari vuosikymmentä sitten ajatus Sarah Palinin kaltaisesta hahmosta vakavasti otettavana presidenttikokelaana olisi ollut täysin mahdoton. Republikaanien senaattiehdokkaat, kuten masturboinnin vastaisen ristiretken lipunkantaja Christine O’Donnell (Delaware), aseellista kansannousua povaava Sharron Angle (Nevada), ja rotuerottelun kieltävää lainsäädäntöä kritisoiva Rand Paul (Kentucky) eivät olisi voittaneet esivaaleja Ronald Reaganin ja George H.W. Bushin kausien republikaanisessa puolueessa.

Median puolella konservatiivinen kommentaattori Glenn Beck saa jopa Rush Limbaughin näyttämään harkitsevalta ja tasapäiseltä mieheltä.

Amerikkalaiseen politiikkaan on aikaisemminkin mahtunut omaperäisiä yksilöitä, kuten Georgian ”vahingossa” valittu 1960-luvun demokraattinen kuvernööri Lester Maddox. Silti, Maddox ja kumppanit edustivat alueellista populismia eivätkä nauttineet laajempaa, kansallista suosiota. Nyt saman luokan tapauksista puhutaan nousevina kansallisen tason politiikkoina.

Hihhuli on uusi normaali.

Soundtrack: Charles Wright and the Watts 103rd Street Rhythm Band, Express Yourself.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Suomessakin puhutaan, jopa sosiologissa erikoisjulkaisussa, paljon nimenomaan politiikan karnevalisoitumisesta ja banalisoitumisesta, ikäänkuin politiikka olisi muusta yhteiskunnallisesta kontekstista erottuva alue. Olisikohan niin, että yhteiskunnan yleinen ideologinen ilmapiiri, markkinatotalitarismi, jossa kansalaiset asteettain muuttuvat kuluttaviksi nukeiksi vailla kykyä yhteisölliseen ajatteluun ja vastuuseen nimenomaan tuottaa ja suosii omankaltaisia poliitikkoja? Enkä ainakaan minä näe, että missään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa kehitys muuksi muuttuisikaan.

Voisin epäillä, että vaikkapa Suomen kansalainen on keskimäärin valistuneempi kuin Yhdysvaltain kansalainen. Näiden maiden kansalaisten asenteessa hankkia tietoa yhteiskunnasta ja maailman asioista voi olla myös eroa.

Syrjäinen pieni maa jolla on kenenkään muun ymmärtämätön kieli, puolikommunistinen, vasta ensimmäinen kaupungistunut sukupolvi nyt keski-iässä.

Jos amerikkalaiset kuulisi että tuossa maassa kuvitellaan olevan valistuneempia kuin he niin ….

En usko USA:n politiikan vähä-älyisyyteen, en ainakaan Euroopan ”edistyneempään” politiikkaan verrattuna. Eiväthän nämä hihhuli-ilmiöt Suomessakaan mitenkään tuntemattomia ole. Mikä-mikä -maahan jo varhain kadonnut Veltto Virtanen on kansanedustaja ja minikaivurimies (http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/08/minikaivuri-mutanen_pyrkii_eduskuntaan_1942488.html) kohtapuoliin kenties myös. Nipusta ex-hiihtäjiä tai kestävyysjuoksijoita puhumattakaan. Kukaan ehdokkaista ei osaa sijoittaa osavaltioita USA.n kartalle oikein eikä älykkyysosamäärän kolmannesta numerosta ole mitään takeita. Vanhan ja uuden mantereen poliittisten joukkueiden voimasuhteita arvioidessa vedänkin kuponkiin tasapelin merkiksi ristin.

Tragikoominen kysymys:
Miksi ilmastohihhulit saavat kritiikitöntä palstatilaa, vaikka he ”tieteen” nimissä haluavat rahaa, kun Himalajan vuoriston jääpeitekin sulaa muutamassa vuosikymmenessä ja pienen Suomen pääministeri on heti valmis kirjoittamaan avoimen shekin ;-) ja windfall-voitot rohmutaan yhä energiayhtiöille.

# Eetwartti

Kirjoittelit viisaita – jalleen kerran.
Artikkelissa kuitenkin otettiin ihan vakavasti kantaa tahan Tosi-tv: vaikutukseen poliittiseen elamaan. Big Brothelista kasvaa Suomenkin tuleva poliitikkosukupolvi.
Mista niita muualta tulisi? Enaa melkein maailmanmestarihiihtajia ei ole ollut vuosikausiin vaikka kuinka rumaasti on harjooteltu. Ei ole irronnut, ei. Pistesijoille paassyt suomalainen olympiaurheilija kutsutaan jo Mantyniemeen kahville. Tietysti kaikki runokirjailijat ja taulujentuhertajat, seka ’Tanssahtelee tuhtien kanssa’ melkein finaaliin paasseet ansaitsevat tulla valituiksi puoluejohtajiksi ja ministereiksi. Onko heita kuitenkaan tarpeeksi? 200 paalleenpudonnutta runoilijaa, mista niita yhtakkia sellainen maara loydetaan.

Siis Big Brothel on ainut vaihtoehto. Hautomosta kuuluu jo untuvikkojen lupaavaa piipitysta.
Ainakin opetteluministeri on taattu. Jos osanottaja, nuori nainen, tietaa etta Gronlanti on eras keskisen Afrikan valtioista, ei sellaista dynaamista naisenergiaa voi jattaa hyodyntamatta.

Tekihan ex-pm kuitenkin 11 Afrikan maan johtajat edes hetkeksi onnelliseksi. 10 miljoonaa, kylla silla vaimoineen yhden Sveitsin reissun tekee. Nauttimaan puhtaasta vuoristoilmasta. (Vanhanenhan lupasi 110 miljoonaa tasta vuodesta alkaen until the end of Maailman Tappi. Lupasi myos etta Suomi on ERITTAIN JOUSTAVA TASSA ASIASSA! Mitahan mahtoikaan tarkoittaa…?)

Obamahan ei ole hihhuli,mutta vaalien aikana hän lupasi puunhalaajademokraateille kaikenlaista,mitä sittemmin ei ole toteuttanut.
Tosin Irakista hän on vetäytynyt,50000 sotilaan läsnäolohan voidaan Nobamamaailmassa kuitata teknisenä neuvonantona.
Neuvoja,suorastaan nerokas retorinen puhe taitaisi olla paikallaan ,kun tilanne on kaatumassa kaaokseen Irakissa.
Yhden puheenhan Obama piti arabeille.Demokraatit itse ihastuivat puheeseen,mutta arabeilta taisi jutut mennä ohi.

Obama on yhtä pöhlö kuin mummonsa,joka väitti olleensa Obaman synnytyksessä mukana Keniassa.
Puhuu koko suku mitä sattuu!
yes we can! sanoi urpilainen.

Näitä luetaan juuri nyt