Mikä Amerikassa on hienoa?
Lauantaina 4. heinäkuuta on taas Yhdysvaltojen synttärit. Maa on ihan vireä 239-vuotias keski-ikäinen, mitä nyt ylipainoa pukkaa.
Itsenäisyyspäivän kunniaksi minulla on tapana miettiä ja juhlia Yhdysvaltojen hyviä puolia. Kuten kaikilla mailla, Amerikallakin on ongelmansa, mutta niiden vatvominen saa jäädä ainakin yhdeksi päiväksi.
Tällä kertaa listani keskittyy konkreettisiin, pieniin asioihin. Paolo Coelho jupisisi tässä jotain onnellisuuden rakennuspalikoista tms., mutta niin alas en aio vajota.
Buford Highway
Atlantan pohjoisosan läpi kulkeva tie on etnisen ruoan paratiisi. Bangladeshista Koreaan, Meksikon eri osista Vietnamiin, siirtolaiset ympäri maailmaa ovat täyttäneet kadunvarret erinomaisilla ja halvoilla ravintoloilla. Vaatimaton julkisivu, tarjoilijoiden ontuva englanti ja eksoottinen asiakaskunta ovat varma laadun tae.
North Beach, San Francisco
Maailman kauneimman kaupungin mukavimpia alueita. Vanha italialaisten naapurusto on täynnä kivoja ravintoloita ja putiikkeja. Harva asia maailmassa vetää vertoja jossain Columbus Avenuen katukahvilassa nautitulle viinilasille ja antipasto-lautaselle.
Lounas Joe’s on Juniperissä
Kävelytämme vaimon kanssa usein koiriamme Piedmont Parkissa, ja sen jälkeen pistäydymme satunnaisesti koiraystävällisessä ravintolassa lounaalla. Joe’s on gay-sporttibaari puiston kupeessa, jossa urheilusta pitävä gay-kansa istuu legendaarisella terassilla juomassa drinkkejään ja hurraamassa alma materiensa jefu-joukkueille. Ravintola tekee erinomaiset hampurilaiset, mutta sen suurin anti on paikan kirjavuus. Homot ja heterot, eri etniset ryhmät, nuoret ja vanhat, siirtolaiset ja syntyperäiset… Koko Amerikan kirjo kokoontuu terassille sulassa sovussa, nauttimaan elämästä ja Atlantan kauniista päivistä.
Magnoliat ja tulikärpäset
Kesäillan pimetessä ja tuulen tyyntyessä magnoliapuiden raskas tuoksu valtaa naapuruston. Tulikärpästen välkkyminen pimeässä illassa, magnolioiden varjot ja kaskaiden siritys kiteyttävät Syvän Etelän olemuksen tunnelmaksi, joka vaatisi vähintäänkin Flannery O’Connorin tai William Faulknerin kuvaajakseen.
New Orleans
Rikollisuuden vaivaama, likainen, viinan pöhöttämä ja kaoottinen oksennukselta usein löyhkäävä kylä? Kyllä, mutta myös herkullinen, omaleimainen ja uskomattoman luova kaupunki. New Orleans on maailman ehkä uniikein paikka, joka tulvii hyvää musiikkia ja elämäniloa. Se on yhtä paljon karibialainen kuin amerikkalainenkin kaupunki, jonka ranskalais-espanjalais-karibialais-afrikkalainen kulttuuri on yhtä monipuolinen kuin sen asukkaiden rakastama gumbo-keittokin.
Loppumedley
Kalliovuoret, Appalakit, California State Highway 101, Sunrise Sampler -aamiainen Cracker Barrelissa, baseball, optimismi, dynaamisuus, hyvät yliopistot, musiikki, kirjallisuus ja jäätelö.
Soundtrack: James Brown, Living in America