Meksikonlahden katastrofin opetukset

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Meksikonlahden öljyvuoto on valtava ympäristökatastrofi, mutta se ei muuta tosiseikkoja: maailma tarvitsee öljyä vielä vuosikymmeniä, ja öljynporaus merialueilla on välttämätöntä.

Ympäristökatastrofien aikana ylireagointi on mediaseksikäs trendi, tarjoten halpaa julkisuutta opportunistisille politiikoille: öljynporaus/ydinvoima/hiilivoima/kaasu ei ole turvallista! Meidän pitää luopua siitä sekä siirtyä tuuleen, aurinkoenergiaan, maalämpöön, turpeeseen, tms. lämpimiä ja ympäristöystävällisiä mielikuvia synnyttävään ekoenergiaan.

Romanttinen mielikuva mummosta lämmittämässä puuroaan mökin katolle asennetun aurinkoenergiakennon voimalla on kaunis ja mikrotasolla lupaava, mutta riittämätön. Vaihtoehtoisen energiamuotojen kehittely on elintärkeää, mutta vaatimukset öljynporaamisen välittömästä tai edes nopeasta lopettamisesta ovat halpaa populismia.

Meksikonlahden vuoto oli onnettomuus. Silti, se olisi ollut ehkä estettävissä tai ainakin paremmin kontrolloitavissa, elleivät republikaanit olisi vastustaneet öljynporauksen säännöstelyä ja tehokkaita turvallisuusvaatimuksia. Viime vuosikymmenellä Dick Cheneyn johtama energiatyöryhmä torpedoi vaatimuksen sulkuporttien asettamisesta porausaukkoihin. Tämä olisi ollut helppo ja halpa ratkaisu, joka olisi todennäköisesti minimoinut Meksikonlahden katastrofin.

Viime presidentinvaalien aikaan eräs republikaanien sloganeista oli ”poraa, beibi, poraa!” He halusivat laajentaa radikaalisti öljynporausta kaikkialla Yhdysvalloissa, rannikoilta luonnonpuistoihin. Ympäristötekijät ja asiantuntijoiden mielipiteet jäivät helpon sloganin jalkoihin.

Silti, republikaanit ymmärsivät tarpeen laajentaa öljyntuotantoa. Ellei Yhdysvallat tuota omaa öljyään, se joutuu ostamaan sitä regressiivisiltä tyranneilta, joiden ympäristöstandardit ovat usein liki olemattomat. Porauksen lopettaminen Meksikonlahdella ei poista globaaleja ympäristöriskejä, vaan helposti siirtää ne alikehittyneisiin maihin, kuten The Economist viittasi.

Onnettomuudet ovat osa öljyntuotantoa, kuten kaikkea inhimillistä toimintaa. Meksikonlahden opetus on, että meidän on suhtauduttava öljykatastrofeihin kuin epidemioihin: ne tulevat ajallaan, mutta meidän on oltava valmiita pysäyttämään niiden vaikutukset.

Soundtrack: The Prodigy, Breathe.