Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Lance Armstrong sekä Amerikan ja Euroopan ero

Marko Maunula
Blogit Americana 31.5.2011 18:16

Tapaus Lance Armstrong kertoo paitsi pyöräilyn surkeasta dopingtilanteesta, mutta myös Euroopan ja Yhdysvaltojen molemminpuolisista ennakkoluuloista.

Benjamin Wallace-Wills julkaisi The New Republicissa erinomaisen jutun Lance Armstrongin jatkuvasti kasvavista doping-epäilyistä. Juttu kasvaa myös laajemmaksi analyysiksi amerikkalaisten omakuvasta sekä vahvasta uskomuksesta omaan poikkeuksellisuuteensa.

Armstrongin ura teki pilkkaa eurooppalaisten rakastamasta maantiepyöräilystä. Teksasin ihmemiehen saavutukset alppitaipaleilla olivat liki yli-inhimillisiä. Armstrong sekä hänen tukiryhmänsä vakuuttivat epäuskoisille eurooppalaisille valmennusohjelmiensa ylivertaisuutta, tuulitunneleineen sekä tieteellisene treenausmetodeineen. Lajiylpeille eurooppalaisille ajatus amerikkalaisista opettamassa heille pyöräilyn saloja oli mahdoton sulattaa, ja varsinkin ranskalaiset ryhtyivät nopeasti epäilemään amerikkalaisia dopingista.

Vuosien saatossa epäilyt Armstrongin douppaamisesta vahvistuivat, mutta vasta kuluvan vuoden saatossa ovat myös amerikkalaiset osallistuneet syyttäjien kuoroon, kiitos jatkuvien paljastusten sekä varsinking 60 Minutesajankohtaisohjelman raportoinnin.

Amerikkalaisten oli vaikea uskoa tietoja Armstrongin douppaamisesta, sillä kuten Wallace-Wills sanoo, ”me olemme operoineet viime vuosikymmentä leimanneen kansallisen taipumuksemme-samanaikaisesti kauniin ja sairaan-mukaisesti: me haluamme uskoa vuorenvarmasti tarinoihin, jotka ovat selvästikin liian hyviä ollakseen totta.”

Tapaus Armstrong osoittaa todeksi eurooppalaisten ja amerikkalaisten puolitarkan mielikuvan toisistaan, Wallace-Wills sanoo: ”Amerikkalaiset osoittivat totuudenmukaisesti eurooppalaisen virkaintoilun ja pakkomielteenomaisen huomion vanhentuneisiin sääntöihin, jotka ovat vieraantuneet alkuperäisestä moraalisesta tarkoituksestaan. Eurooppalaiset ovat tarkasti osoittaneet amerikkalaisten uskon omaan poikkeuksellisuuteensa sekä vakaumukseen, että säännöt eivät aina päde heihin.”

Soundtrack: Kraftwerk, Tour de France.

PS. Vanha valitus, mutta mutta linkattua juttua lukiessa tuli taas mieleen vanha toive: missä viipyy saman tason analyyttinen, tulosten yläpuolelle nouseva suomalainen urheilujournalismi?

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Siellä, missä viipyy Kokoomuksen ja Lipposlaisuuden alamäki.

Mutta Vihreäthän omivat heti saman kansallisuhon,
jos se vain on kaapattavissa.
Niin hyvää vaalivetäjää ei ole toista.

Pitää kuitenkin muistaa että tässä, kutem usein Markon artikkelissa on hyvin Yhdysvaltalainen näkökulma sekä lähteet.

Näyttää aika selvältä, etteivät ne eurooppalaisten epäilyt johtuneet pelkästään Armstrongin kansallisuudesta tai eurooppalaisten nationalismista lajia kohtaan.

Kannattaa huomata, että sekä Armstrongin tapauksessa että kotoisessa STT/doping-oikeudenkäynnissä ei olla rankaisemassa dopingista, vaan järeitä vankeutuomioita voidaan antaa petoiksesta ja väärästä valasta. Käsittäkseni liittovaltio tutkii Armstrongia postipetoksesta tai vastaavasta (hankkinut sponssirahaa väärin perustein valtion laitoksesta), Suomessa douppaajia ja avustajia hankitaan linnaan väärästä valasta sen sellaisesta. Hyvä että edes joitan aseita löytyy, kun douping ei sinänsä voi olla rikos.