Lama ja Amerikan uusjako

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tämä lama on historiallinen. Jo nyt on selvää, että se tuo mittavia muutoksia Yhdysvaltain talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja koko yhteiskunnan rakenteisiin.

Lukematon lehtipino työpöydälläni oli tuijottanut minua jo pari viikkoa, ja eilen kahlasin läpi viimeisen the Atlanticin, the Economistin, sekä Sports Illustratedin (krhm). The Atlanticista löytyi kaupunkitutkija Richard Floridan erinomainen artikkeli, ”How the Crash Will Reshape America,” eli ”Miten romahdus muokkaa Amerikkaa.”

Florida muistuttaa lukijoita, että suuret taloudelliset katastrofit muokkaavat kansakuntia kivijalkaa myöten. Ne sekoittavat myös kaupunkien välisen järjestyksen ja väestöpakan perusteellisesti.

Yhdysvaltain 1870-luvun syvä taantuma johti mittavaan teollisuuden keskittymiseen ja suurkaupunkien esiinmarssiin. Uuden nousun koittaessa Buffalo, Chicago, Cleveland, Pittsburgh, ja muut nopeasti kasvavat teollisuuskaupungit olivat hyvissä asemissa.

1930-luvun suuri lama aloitti mittavan lähiöitymisen luoden nykyisen lahiöyhteiskunnan perustan. 1970-luvun taantuma johti ruostevyöhykkeen kaupunkien alamäkeen ja Etelän aurinkovyöhykkeen nousun Atlantasta Kaliforniaan.

Tämäkin lama muokkaa Yhdysvaltoja ja maailmaa vahvalla kädellä, Florida uskoo. Tässä hänen ennustuksiaan:

  1. New York ja Lontoo säilyttävät asemansa maailman finanssikeskuksina. Finanssikeskuksen tarvitseman osaamisen, luovan luokan, ja pääoman kerääntyminen kestää vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja. Shanghai, Hong Kong, ja Lähi-Idän finanssikeskukset eivät kykene haastamaan kahta suurta vielä aikoihin, taantumasta huolimatta.
  2. Megalopolikset selviävät lamasta suhteellisen hyvin. Bostonista Washingtoniin ulottuva itärannikon urbaani ketju, Charlotte-Atlantan kasvuvyöhyke, Amsterdam-Bryssel-Antwerp alue Euroopassa, Shanghai-Peking vyöhyke, ym. koulutettujen, innovatiivisten, ja pääomarikkaiden yritysten ja ihmisten täyttämät alueet vain kasvattavat etumatkaansa muuhun maailmaan. Geograafinen paikka on edelleen tärkeä konsepti, kaikesta verkko-utopioinnista huolimatta. Thomas Friedmanin fantasiat litteästä maailmasta eivät toteudu lähitulevaisuudessa.
  3. Lama antaa lopullisen kuoloniskun monelle teollisuuskaupungille, jotka eivät ole kyenneet sopeutumaan jälkiteollisen ajan haasteisiin. Hyvästi, Detroit.
  4. Aurinkovyöhyke, viime vuosikymmenten merkittävin kasvualue Amerikassa, kokee ensimmäisen kovan lamansa. Phoenix ja Las Vegas ovat olleet Yhdysvaltain nopeimmin kasvavia kaupunkeja viime vuosikymmeninä. Kasvu on ollut pitkän päälle perusteetonta, Florida sanoo. Näissä kaupungeissa kasvu itse on ollut eräs niiden johtavia tuotannonaloja. Rakennusteollisuus ja palvelualat ovat toimineet kuin itseään ruokkiva kone, jolta on nyt loppunut polttoaine.
  5. Lähiöitymisen aika on ohi, ja jopa omistusasumisen periaate vaatii tarkastusta. Omistusasuminen ei ole dynaamista, Florida sanoo. Toisen maailmansodan jälkeinen, omistusasumiseen painottuva asutusmalli on tehnyt yhteiskunnasta liian staattisen. Vuokra-asuminen tukisi liikkuvuutta ja yhteiskunnan dynaamisuutta.

Florida suosittelee mittavaa sijoitusta maan infrastruktuuriin ja satsaamista uuteen tietoaikakauden infrastruktuuriin. Maaseutu tyhjenee entisestään, ja osaamiskeskeiset kaupungit jatkavat kasvuaan. Kuten kaikissa lottopeleissä, häviäjiä on enemmän kuin voittajia.

Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät. Ei uutta auringon alla.

Soundtrack: Sufjan Stevens, Chicago