Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Lääketiede ja korruptio: vakava ongelma

Marko Maunula
Blogit Americana 18.11.2011 13:49

Amerikkalainen akatemia on kiitettävän suorapuheinen ja jopa emotionaalisesti julma instituutio – paitsi tieteessä, jossa se olisi kaikkein tärkeintä.

Vierailin pari viikkoa sitten Baltimoressa, Southern Historical Associationin konferenssissa. Tapaaminen tarjosi mainion tilaisuuden tutustua alan viimeisimpiin trendeihin sekä kiinnostaviin uusiin tutkimuksiin – kirjafirmojen tarjoamien viinibuffettien ja kavereiden tapaamisen lomassa.

Paneelikeskusteluiden ja alustusten välissä osallistujat vaihtoivat kuulumisia kollegoiden kanssa mukavan joviaalissa hengessä, mutta sessioiden alkaessa he pistivät uuden vaihteen silmään. Tutkijat kävivät surutta toistensa argumenttien kimppuun, korjaten ja kritisoiden toistensa metodeja ja analyysejä reippaan akateemisen erimielisyyden ilmapiirissä. Olen todistanut konferensseissa myös kiivaita ja henkilökohtaisuuksiin meneviä riitoja, mutta yleensä väittelyt käydään hyvässä ja ystävällisessä ilmapiirissä.

Palattuani kotiin keskustelin tapaamisesta parin lääkäri-ystäväni, patologi Gersonin ja erään endokrinologin kanssa. Molemmat kuuntelivat kommenttejani Baltimoresta kasvavan kateuden vallassa.

”Hippokraattisen valan lisäksi me lääkärit usein vannomme myös omertan, mafian vaikenemisen valan,” Gerson valittaa. ”Jos lentäjät koulutettaisiin kuin lääkärit, hautausmaat olisivat täynnä lentofirmojen kanta-asiakkaita.”

”Lääkärit jotka valittavat tai ovat eri mieltä kollegoidensa kanssa riskeeraavat uransa, sillä muut lääkärit eivät enää lähetä heille potilaita. Hiljaisuus ja toisten lääkäreiden huonon työn sivuuttaminen on heidän taloudellisissa interesseissään,” Gerson sanoo. ”Lääkefirmojen rahat ovat kuin seireenin laulu, synnyttäen lääketieteen versioita Bernard Madoffeista.”

Samanaikaisesti vakava korruptio muokkaa kenttää, kuten tuntemani endokrinologi sanoo: ”Jopa monien alan julkaisujen dataan ja tutkimuksiin ei voi luottaa. Lääkefirmojen sponsoroimat tutkimukset vääristävät tuloksia. Tutkijat eivät huijaa useinkaan tietoisesti, mutta jos firma A maksaa miljoonia heidän tutkimuksestaan, he helposti tulevat sponsorille myötämielisiin tuloksiin.”

”Lääketieteelliset julkaisut vaativat tutkijoita listaamaan mahdolliset konfliktit interessien kanssa: kuka on maksanut tutkimuksen, mitä osakkeita lääkärit omistavat, jne. Joskus tämä vie kokonaisen sivun julkaisusta.”

Ihmiset kunnioittavat lääkäreitä liikaa, sillä he eivät tunne vaikean teknistä alaa, ja he haluavat uskoa hoitajiensa kaikkivoivaan viisauteen. Siihen ei aina ole hyvää syytä. Gerson on jo vuosia kertonut halustaan kirjoittaa kirja, You Don’t Have to be a Brain Surgeon to be a Brain Surgeon.

Verkostoituminen, hiljaisuus, sekä nojoo-työn hyväksyminen ovat valitettava osa amerikkalaista lääketieteen kulttuuria. Alan kulttuurin muokkaamiseksi lääkäreiden olisi syytä vierailla historioitsijoiden konferensseissa. Ehkä me voisimme opettaa heille jotain.

Soundtrack: The Rolling Stones, Dear Doctor.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Kuka tän on kirjottanu???? kysyy ystaväni, hänkin tutkijana Amerikassa. Lääkärikö??? ja ollu siellä liian pitkään, eikä tiedä mitä täällä Suomen-maassa tapahtuu…??? onko kirjoittaja Reaganin politiikan kannattaja..???? kysymyksiä vain satelee… keskustellessani asiasta hänen kanssaan…. ”verkostoituminen, HILJAISUUS, ja ” no joo SUOMALAISTA lääketieteen kulttuuriahan se on, totta tosiaan… ei vain Amerikkalaista…. täällä Suomen-maassa lääkärit eivät ole edes lääkäreitä, eikä heitä kukaan kiinni saa… kun ne meitä huiputtaa….

Kirjoittajan viimeinen lutkautus on täydellinen kuvaus Suomen tilanteesta. Verkostoituminen, hiljaisuus, sekä nojoo-työn hyväksyminen ovat valitettava osa SUOMALAISTA lääketieteen kulttuuria. Alan kulttuurin muokkaamiseksi lääkäreiden olisi syytä vierailla historioitsijoiden konferensseissa. Ehkä AMERIKKALAISET voisivat opettaa SUOMALAISILLE LÄÄKÄREILLE jotain. SUOMESSAHAN ei voi edes laittaa lääkäriä vastuuseen virheellisestä diagnoosista tai hoidosta. Onneksi AMERIKASSA se on vielä mahdollista. SUOMALAISET opettamassa AMERIKKALAISILLE ”Suomalaisen kultaisen hiljaisuuden vannottua valaa”!

Amerikkaa ja Suomea on kyllä oikein huono rinnastaa tässä suhteessa.

Jos lääketehtaat lopettaisivat kongressien sponsoroimisen ja järjestämisen, jäisi moni huippukoulutus pitämättä. Kansainvälisillä ja kansallisilla koulutusfoorumeilla on oma tärkeä merkityksensä ammatillisen huipputiedon välittämisessä mahdollisimman laajalle porukalle, oli sitten kyse mistä tahansa merkittävästä ammattijärjestöstä.

Oletettavasti valtaosa lääkäreistä niin jenkeissä kuin Suomessakin edustaa hyvää ammattimoraalia, jota lääkefirmojen osuus perinteellisenä yhteistyökumppanina ja osana koulutusjärjestelyjä tuskin kovinkaan heiluttelee puoleen jos toiseen.

Tutkijoiden asema tässä suhteessa on arveluttavampi, kuten Suomessakin on tainnut ainakin parissa tapauksessa käydä ilmi. Oletettavasti jenkeissä suuren rahan lähteillä asia on arkaluontoisempi.

Mutta mitähän tekemistä historioitsijoiden kongresseilla oikein on lekureiden kanssa??

Eipä tuo ole mikään tyypillisesti amerikkalainen ongelma. Myös Suomessa lääkärien kompetenssijakauma on laaja: on erityisen päteviä, kohtuullisen päteviä ja myös heikosti päteviä, ihan kuten muillakin aloilla. Lääkärien suhteen vain on se ongelma että kaikki he toimivat virallisella valtuutuksella, ikäänkuin omalla koskemattoman arvostuksen planetäärisen tasollaan.
Autojen korjaajia sopii rankata eri tasoille heidän kyykkyytensä (tai moraalin) perusteella, mutta ei ihmisten. Sama pätee myöskin työn tulosten vastuuseen.

Hyvä kirjoitus. Lääkärit ovat kuin papit ennenvanhaan, ja poliitikot nykyään. Tiedän sen siksi että itse tienasin paljon verottomia tuloja lääketehtaiden palveluksessa. Kansa jakautuu tyhmiin ja rikkaisiin.