Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Lääketiede ja korruptio: vakava ongelma

Blogit Americana 18.11.2011 13:49
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Amerikkalainen akatemia on kiitettävän suorapuheinen ja jopa emotionaalisesti julma instituutio – paitsi tieteessä, jossa se olisi kaikkein tärkeintä.

Vierailin pari viikkoa sitten Baltimoressa, Southern Historical Associationin konferenssissa. Tapaaminen tarjosi mainion tilaisuuden tutustua alan viimeisimpiin trendeihin sekä kiinnostaviin uusiin tutkimuksiin – kirjafirmojen tarjoamien viinibuffettien ja kavereiden tapaamisen lomassa.

Paneelikeskusteluiden ja alustusten välissä osallistujat vaihtoivat kuulumisia kollegoiden kanssa mukavan joviaalissa hengessä, mutta sessioiden alkaessa he pistivät uuden vaihteen silmään. Tutkijat kävivät surutta toistensa argumenttien kimppuun, korjaten ja kritisoiden toistensa metodeja ja analyysejä reippaan akateemisen erimielisyyden ilmapiirissä. Olen todistanut konferensseissa myös kiivaita ja henkilökohtaisuuksiin meneviä riitoja, mutta yleensä väittelyt käydään hyvässä ja ystävällisessä ilmapiirissä.

Palattuani kotiin keskustelin tapaamisesta parin lääkäri-ystäväni, patologi Gersonin ja erään endokrinologin kanssa. Molemmat kuuntelivat kommenttejani Baltimoresta kasvavan kateuden vallassa.

”Hippokraattisen valan lisäksi me lääkärit usein vannomme myös omertan, mafian vaikenemisen valan,” Gerson valittaa. ”Jos lentäjät koulutettaisiin kuin lääkärit, hautausmaat olisivat täynnä lentofirmojen kanta-asiakkaita.”

”Lääkärit jotka valittavat tai ovat eri mieltä kollegoidensa kanssa riskeeraavat uransa, sillä muut lääkärit eivät enää lähetä heille potilaita. Hiljaisuus ja toisten lääkäreiden huonon työn sivuuttaminen on heidän taloudellisissa interesseissään,” Gerson sanoo. ”Lääkefirmojen rahat ovat kuin seireenin laulu, synnyttäen lääketieteen versioita Bernard Madoffeista.”

Samanaikaisesti vakava korruptio muokkaa kenttää, kuten tuntemani endokrinologi sanoo: ”Jopa monien alan julkaisujen dataan ja tutkimuksiin ei voi luottaa. Lääkefirmojen sponsoroimat tutkimukset vääristävät tuloksia. Tutkijat eivät huijaa useinkaan tietoisesti, mutta jos firma A maksaa miljoonia heidän tutkimuksestaan, he helposti tulevat sponsorille myötämielisiin tuloksiin.”

”Lääketieteelliset julkaisut vaativat tutkijoita listaamaan mahdolliset konfliktit interessien kanssa: kuka on maksanut tutkimuksen, mitä osakkeita lääkärit omistavat, jne. Joskus tämä vie kokonaisen sivun julkaisusta.”

Ihmiset kunnioittavat lääkäreitä liikaa, sillä he eivät tunne vaikean teknistä alaa, ja he haluavat uskoa hoitajiensa kaikkivoivaan viisauteen. Siihen ei aina ole hyvää syytä. Gerson on jo vuosia kertonut halustaan kirjoittaa kirja, You Don’t Have to be a Brain Surgeon to be a Brain Surgeon.

Verkostoituminen, hiljaisuus, sekä nojoo-työn hyväksyminen ovat valitettava osa amerikkalaista lääketieteen kulttuuria. Alan kulttuurin muokkaamiseksi lääkäreiden olisi syytä vierailla historioitsijoiden konferensseissa. Ehkä me voisimme opettaa heille jotain.

Soundtrack: The Rolling Stones, Dear Doctor.