Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Kuppa, ihmiskokeet, ja rasismi

Blogit Americana 30.8.2011 11:41
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Joskus paranoidit salaliittohihhulitkin ovat oikeassa. Guatemalan kuppa-ihmiskokeet osoittavat, että myös sivistysvaltiot voivat syyllistyä pöyristyttäviin julmuuksiin – varsinkin jos julmuuksien kohteilla on vahva rusketus.

Vuosina 1946-48 ryhmä amerikkalaisia tutkijoita levitti tietoisesti, prostituotujen avulla, kuppaa ja tippuria guatemalalaisiin vankeihin ja sotilaisiin. Operaation tarkoituksena oli testata uuden ihmelääke penisilliinin tehoa sukupuolitautien hoidossa.

Ihmisten käyttäminen koekaniineina ei sopinut edes 1940-luvun maailmankuvaan, joten projekti oli luonnollisesti huippusalainen. Tieto Guatemalan kokeista pysyi salaisuutena aina kuluvaan vuoteen saakka, jolloin historioitsija Susan M. Reverby julkisti löytönsä.

Guatemalan tapahtumat olivat sukua surullisenkuuluisalle Tuskegeen tutkimukselle (1932-1972), jossa lääkärit tutkivat kupan vaikutuksia alabamalaisessa afroamerikkalaisessa yhteisössä. Lääkärit eivät kertoneet diagnoosiaan potilaille eivätkä antaneet heille parasta mahdollista lääkitystä. Hoitamisen sijasta lääkärit tutkivat ja todistivat potilaiden hidasta riutumista taudin kynsissä.

Sekä Guatemalan että Tuskegeen tapauksissa lääkärit ja hallinnolliset virkamiehet rikkoivat tukkukaupalla sekä laillisia että, ennen kaikkea, eettisiä pelisääntöjä. Vastuulliset henkilöt ovat jo kuolleet, eli tapahtumia pitää selvittää nyt oikeussalien sijasta luentosaleissa sekä muissa koulutustapahtumissa.

Ei tarvitse kovinkaan syvää analyysiä havaitakseen, että tutkimukset olivat vahvasti rasismin sävyttämiä. Sekä Guatemalassa että Tuskegeessa tutkittavat olivat tummapintaisia ja lääkärit ja muu henkilökunta liki täysin valkoihoisia. Jos joku olisi edes ajatellut vastaavaa koetta valkoihoiselle väestönosalle tai yhteisölle, projekti olisi ammuttu alas välittömästi.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että rasismin haitat eivät rajoitu sen uhriin. Rasismi syö myös rasistin sielua, heikentäen hänen etiikkaansa ja nakertaen inhimillisyyden perusolemusta. Guatemalassa ja Tuskegeessä lääkärit rikkoivat valansa ja tappoivat välillisesti kymmeniä ihmisiä. Tämän on täytynyt johtaa lukuisiin unettomiin öihin ja rauhattomiin omatuntoihin.

Rasismin ja Tuskegeen taakka vahingoittaa myös koko yhteiskuntaa. Tämä ei rajoitu pelkästään yhteiskunnan moraalin rapautumiseen, vaan sillä on myös käytännöllisiä seurauksia. Afroamerikkalaiset ovat erittäin haluttomia elinluovutuksiin, sillä monet heistä eivät luota lääkäreihin, peläten että elinluovuttajien hoito voi olla ponnetonta. Miten irrationaalista tämä pelko historian valossa oikein on?

Soundtrack: Robert Johnson, Preachin’ Blues (Up Jumped the Devil).