Korkein oikeus ja Texasin aborttilaki: pitkä askel amerikkalaisen polarisaation jatkumisessa

Radikaalit linjanvedot ja tapa, jolla republikaanit ovat täyttäneet korkeimman oikeuden paikat, syövät nyt sen arvovaltaa.

Profiilikuva
Blogit Americana
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Korkeimman oikeuden päätös Texasin aborttilaista aloittaa poliittisen maanvyöryn monissa konservatiivisissa osavaltioissa.

Kun Mississippi vuonna 1890 sääti uuden perustuslain, joka vahvisti valkoisen ylivallan osavaltiossa, muut entisen konfederaation osavaltiot seurasivat lakia herkeämättömällä kiinnostuksella. Perustuslaki käytännössä eliminoi afroamerikkalaisen äänioikeuden ja sementoi valkoisen ylivallan.

Georgia, Alabama ja kumppanit uskoivat Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden kumoavan Mississippin perustuslain. Sen äänioikeuden rajoitukset olivat selvästi perustuslain vastaisia.

Tarkkailijoiden yllätykseksi korkein oikeus ei kumonnut Mississippin perustuslakia. Miltei välittömästi muut entisen konfederaation osavaltiot ryntäsivät kirjoittamaan omat perustuslakinsa uusiksi. Sisällissotaa seurannut jälleenrakennuksen aikakausi oli ohi. Valkoinen ylivalta oli palannut.

Abortin vastustajat ovat nyt seuraamassa 1890-luvun esimerkkiä. Tällä kertaa Texas johtaa liikettä.

 

Viimeiset vuosikymmenet konservatiiviset osavaltiot ovat toistuvasti mitanneet korkeimman oikeuden pulssia aborttioikeuden suhteen. Aborttia vastustavien republikaanipolitiikkojen ja -lakimiesten verkosto on systemaattisesti mitannut korkeimman oikeuden rajoja ja testannut, kuinka pitkälle he voivat rajoittaa aborttioikeutta.

Abortin laillistaneen Roe v. Wade -päätöksen (1973) valossa Texasin aborttilaki on amerikkalaisittain radikaali. Se kieltää aborttioikeuden sen jälkeen kun sikiön sydämenlyönnit ovat lääkärin kuultavissa. Laki ei tee poikeusta raiskaus- ja insestitapauksissa. Sen valvonta nojaa vahvasti yksityisiin ilmiantoihin.

Republikaanit ainakin kuudessa osavaltiossa ovat jo seuraamassa Texasin esimerkkiä. Korkeimman oikeuden päätös energisoi abortin vastustajat – ja kannattajat – kautta maan.

 

Abortinvastaiset republikaanit, jotka pitivät kiinni nenistään ja äänestivät Donald Trumpia, saivat haluamansa. Trumpin tuomarinimitykset takasivat Texas-päätöksen. Päätös myös jatkoi korkeimman oikeuden politisoitumista tavalla, joka vaarantaa sen arvovaltaa.

George W. Bushin nimittämä korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts äänesti liberaalien kanssa Texasin lakia vastaan. Roberts henkilökohtaisesti vastustaa aborttia, mutta hän on toistuvasti kritisoinut radikaaleja, kansakunnan jakavia ja ennakkopäätöksiä romuttavia tuomioita.

Kun republikaanit flirttailevat talouspopulismin kanssa ja demokraattien maltillinen siipi hallitsee puoluetta, arvokysymykset nousevat keskeiseen asemaan vaalikampanjoissa. Korkein oikeus, nyt vankasti konservatiivien hallussa, on myrskyn silmässä.

Korkein oikeus on valtaosan historiastaan ollut myös poliittinen operaattori, mutta se on parhaimmillaan kyennyt toimimaan suhteellisen neutraalina erotuomarina. Radikaalit linjanvedot ja tapa, jolla Mitch McConnellin johtamat republikaanit ovat täyttäneet korkeimman oikeuden paikat, syövät nyt sen arvovaltaa.

Sen kummemmin romantisoimatta menneisyyttä on melko selvää, että 5–4-tuomio oli paitsi vakava isku aborttioikeudelle myös pitkä askel amerikkalaisen polarisaation jatkumisessa. Päätös merkitsee sinisten ja punaisten, demokraattisten ja republikaanisten osavaltioiden välisten rajalinjojen syventymistä entisestään.

 

Soundtrack: Bad Religion, Only Rain.