Kirje mustille pojilleni
Fergusonin tapahtumat Missourissa olivat viimeinen pisara. Joudun pitämään pojilleni puheen. Ajatuskin puheesta kauhistuttaa, puistattaa ja liki raivostuttaa minua, mutta poikiaan syvästi rakastavana isänä minulla ei ole muuta mahdollisuutta:
Rakkaat poikani. Te olette suomalaisia ja afroamerikkalaisia. Teillä on kaksi vanhempaa, neljä isovanhempaa, serkkuja, ystäviä ja muita läheisiä kahdella mantereella. Olette kahden eri maan, kulttuurin ja ns. ”rodun” risteytys. Olette asuneet sekä Yhdysvalloissa että Suomessa ja tunnette molemmat maat kodeiksenne. Te olette modernin, kosmopoliittisen ja yhä suvaitsevaisemman maailman lapsia.
Mutta ne jotka eivät tunne teitä, katsovat teitä ja näkevät kolme mustaa teini-ikäistä poikaa. Te joudutte pelaamaan eri säännöillä kuin teidän valkoiset kaverinne – varsinkin tietyissä Yhdysvaltojen osissa.
Teidän virhemarginaalinne ovat kapeammat. Poliisit suhtautuvat teihin eri tavalla kuin valkoisiin kavereihinne. Jotkut tulkitsevat itsevarmuutenne röyhkeydeksi, tasa-arvon ja kunnioituksen vaatimuksenne aggressioksi. Jos teette jotain teini-ikäisen typerää Yhdysvalloissa, teidän valkoiset kaverinne selviävät mahdollisesti tiukalla puhuttelulla ja poliisikyydillä kotiin, mutta teidät todennäköisesti pidätetään.
Teitä pidetään silmällä, seurataan kaupoissa, ja monet suhtautuvat teihin potentiaalisina ongelmatapauksina. Normaalit kasvukipunne eivät ole vain teini-ikäisten etsimistä paikkaansa maailmassa, vaan potentiaalisesti vaarallisia ilmentymiä mustasta sosiaalisesta ongelmakentästä. Ja yksikin merkintä poliisirekisteriin kykenee tuhoamaan teidän haaveenne tulevaisuudesta.
Silti tienne on avoin niin pitkälle kuin lahjanne, kiinnostuksenne ja työetiikkanne riittävät. Katsokaa kuka asuu Valkoisessa talossa! Älkää syyttäkö yhteiskuntaa, älkää valittako liikaa, älkää luovuttako. Olette edelleen oman onnenne seppiä, jotka kasvoivat kahden koulutetun vanhemman poikina. Olette saaneet nauttia etuisuuksista, jotka keskiluokkaan kuuluminen ja kahdella mantereella kasvaminen ovat teille antaneet. Sekä Suomi että Yhdysvallat tarjoavat teille mahdollisuudet hyvään elämään.
Mutta muistakaa, että teidän on oltava varovaisia. Ette saa väittää vastaan poliiseille, olivat he miten väärässä tahansa. Teidän vastauksenne auktoriteeteille on oltava kunnioittavampia ja kohteliaampia kuin valkoisten kavereidenne. Tämä on vieläkin maailma, jossa aseettomia teini-ikäisiä ampuvat siviilihenkilöt ja poliisit kulkevat vapaina.
Soundtrack: Bob Marley, Redemption song