Keskustelu Nato-jäsenyydestä: Suomen kansa istuu nyt satulassa
Perinteisesti suomalaiset ulkoistaneet ison siivun poliittista ajatteluaan ja luottaneet poliitikkoihinsa. Tämä on muuttumassa.
Amerikkalaisen ja suomalaisen poliittisen kulttuurin merkittävimmät erot näkyvät politiikkojen ja kansan välisessä vuorovaikutuksessa.
Yhdysvalloissa politiikot ovat maan synnystä saakka seuranneet kansaa. Kun vallankumous lähti käyntiin, brittiläisen Amerikan poliittinen ja taloudellinen johto ei voinut muuta kuin liittyä kansalaisten jo aloittamaan vallankumoukselliseen liikehdintään. Kansa johti, eliitit joutuivat reagoimaan ja kanavoimaan ruohonjuuritason energiaa.
Sama asetelma on leimannut amerikkalaista historiaa kautta vuosisatojen. Maailmanhistorialliset päätökset riippuvat nopeasti muuttuvasta yleisestä mielipiteestä.
Esimerkki? Pearl Harborin hyökkäys käänsi eristäytymispolitiikkaa kannattaneen kansan yhdessä yössä sodan kannalle ja sai Yhdysvallat sitoutumaan täysin rinnoin sotaan Natsi-Saksaa ja imperialistista Japania vastaan.
Amerikkalaisille tämä merkitsee demokratian voimaa. Systeemi ei silti ole ongelmaton, kuten esimerkiksi republikaanien suhtautuminen Donald Trumpin suureen valeeseen osoittaa. Ehdoton enemmistö republikaanipolitiikoista tietää, että vaalit olivat rehelliset ja Trump on patologinen valehtelija, mutta he kuuntelevat huonosti informoitujen vaalipiiriensä kentän ääntä.
Suomessa kansan luottamus politiikkoihinsa on perinteisesti ollut huomattavasti vahvempi. Valistunut, vastuuntuntoinen ja älykäs Suomen kansa on useimmiten äänestänyt valistuneita, vastuuntuntoisia ja älykkäitä politiikkoja.
Tämän seurauksena suomalaiset yksilöinä ovat usein voineet ulkoistaa ison siivun poliittista ajatteluaan ja luottaa, että heidän edustajansa saavat luotettavaa tietoa ja tekevät sen perusteella harkittuja päätöksiä.
Nato-keskustelu sekä debatti Ukrainan aseistamisesta ovat viime viikon aikana osoittaneet suomalaisten ajaneen poliitikkojensa rinnalle ja ohi.
Turvallisuuspolitiikka on luonnollisesti äärimmäisen vakava ja herkkä aihe, ja politiikkojen erittäin varovainen lähestymistapa on helppo ymmärtää. Venäjän uhittelun ja lopulta sen hyökkäyssodan myötä Suomen kansa on kuitenkin ottanut ohjat Nato-keskustelusta.
Liki puoluekannasta riippumatta suomalaiset ovat löytäneet poikkeuksellisen yksimielisyyden Suomen turvallisuuspolitiikan remontin tarpeesta. On melko hämmentävää nähdä vasemmalle kallellaan olevien suomalaisten peukuttavan Jussi Halla-ahon lausuntoja Venäjän toimista.
Yhä useampi suomalainen haluaa aseistaa Ukrainaa sekä liittyä Natoon. Kansalaiset ovat ottaneet ohjat. Valtiovallalla ei ole pian muuta mahdollisuutta kuin toteuttaa suomalaisten enemmistön tahto.
Kriisien synnyttämät paineaallot leviävät nopeasti ja voimakkaasti. Suomalainen demokratia on muuttamassa hienoisesti muotoaan – ainakin tilapäisesti.
Soundtrack: World Party, Is It Like Today?