Kesän pojat

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Eilen pelattiin baseball-kauden ensimmäinen täysi kierros. Paitsi loistava peli, baseball on myös hyvä amerikkalaistumisen mittatikku.

Globalisaation aikakaudella ”amerikkalaistuminen” on yhä häilyvämpi konsepti. Me katsomme samoja elokuvia ja tv-ohjelmia Atlantin molemmin puolin, ajamme samoilla autoilla, kuuntelemme samaa musiikkia ja syömme samaa ruokaa. Amerikan myyttisyys on menneiden vuosikymmenten konsepti.

Silti, urheilun suhteen Yhdysvallat on edelleen hyvin omaleimainen valtio. Atleettisesti Yhdysvallat elää edelleen omalla mantereellaan. Kansainväliset urheilutapahtumat eivät kiinnosta tätä läpeensä urheiluhullua maata, olympialaisia ja jalkapallon mm-turnausta lukuunottamatta.

Miljoonille siirtolaisille amerikkalaistuminen kulkee käsi kädessä baseballin kauneuden oppimisen ja ymmärtämisen myötä. Siinä vaiheessa kun tylsän näköinen äijien seisoskelu kentällä muuttuu maahanmuuttajan silmissä kauniiksi nurmikenttien baletiksi, amerikkalaistuminen on saanut hänestä tiukan otteen.

Baseballin lumoihin oppii toki muuallakin. Se on kansallisurheilua niin Japanissa, Kuubassa kuin muualla Karibiassakin. Amerikkalaisista urheiluliigoista Major League Baseball on ehdottomasti kansainvälisin. Ainoastaan Eurooppa ja Afrikka ovat baseballin suhteen pimeitä mantereita. Mutta amerikkalainen baseball tarjoaa hyvän portin amerikkalaisuuteen ja maan sieluun.

Baseball on joukkuepeli, jossa jokaisella yksilöllä on tarkkaan määritelty paikkansa ja vastuualueensa. Se on vankan konservatiivinen peli, jonka traditiot ja säännöt ovat säilyneet muuttumattomina liki 150 vuotta. Peli on tiukan hierarkinen ja liki jokainen suoritus on rutiinia, kiitos loputtoman toiston.

Baseballin dynamiikka on myös lumoavaa. Syöttäjän ja lyöjän kaksintaistelu on kiehtova aivojen, taidon ja voiman mittely. Harva urheilusuoritus pärjää fyysisessä kauneudessaan baseballin double playlle. Takakenttäpelaajan komea koppi muistuttaa katsojia lajin vaatimasta nopeudesta ja pelisilmästä.

Havaitsin oman amerikkalaistumiseni baseball-katsomossa. Muistan edelleen hetken 1990-luvun puolivälistä, kun havaitsin erottavani sliderin tavallisesta fastball-syötöstä. Samassa pelissä, seitsemännen vuoroparin keskellä, nousin, perinteden mukaisesti seisomaan 40 000 muun katsojan kanssa laulamaan baseballin kansallislaulua, ”Take Me Out to the Ball Game.” Yhteislaulu valtavassa kuorossa kertoi, että minä kuulun tänne. Olen nyt myös amerikkalainen.

Baseball-kausi on käynnistynyt ja sen synnyttämä riemu kertoo minulle jotain amerikkalaistumisestani. Kuten myös ystävilleni Sri (Intia), Ashley (Englanti), Neal (Englanti) ja Mo (Senegal), syntyperäisistä amerikkalaisista puhumattakaan. Play ball!

Soundtrack: Jack Norworth (säv.), Take Me Out to the Ball Game.