Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Kenestä Romneyn varapresidentti-kokelas, vol. 1

Marko Maunula
Blogit Americana 16.7.2012 11:19

Kesän edetessä vp-spekulaatiot kiihtyvät amerikkalaisessa mediassa. Varteenotettavia ehdokkaita on edelleen kymmenkunta, ja mustat hevoset sen päälle.

Viime vaalien Sarah Palin -fiasko oli varoittava esimerkki republikaaneille. John McCainin kampanja ei seulonut Palinin taustaa tai edes varmistanut hänen yleistietojaan tai amerikkalaisen historian ja politiikan tuntemusta. Palin näytti alkusuoralla kiinnostavalta ja raikkaan edustavalta ehdokkaalta, mutta loppusuoralla hänestä kehittyi vitsi ja riippakivi sekä kampanjalle että koko Republikaaniselle puolueelle.

Mitt Romneyn joukkue ei sorru samaan virheeseen. On vuorenvarmaa, että tämän vuoden republikaaninen vp-kokelas on huolellisesti syynätty ja puunattu kandidaatti, jonka taustasta ei paljastu yllätyksiä kesken kisan.

Ihanteellinen vp-ehdokas on kokenut ja taitava politiikko, joka kompensoi presidenttiehdokkaan persoonaa ja taipumuksia (spontaani George W. Bush ja kylmän analyyttinen Dick Cheney; viileän herraskainen Barack Obama ja kansanmies Joe Biden; lämmin ja hymyilevä suurten linjojen Ronald Reagan ja tarkka teknokraatti George H. W. Bush). VP-ehdokkaan ei saa olla niin karismaattinen, että hän vie valokeilan kampanjan tähtiesiintyjältä. Hyvä ehdokas tulee myös ns. taisteluosavaltiosta, ja ihanteellisessa tapauksessa hän vetoaa myös naisiin ja/tai vähemmistöihin.

Tällä hetkellä paikka Romneyn kakkosmiehenä on vielä nähdäksemme auki. Tämä blogi syynää eturivin ehdokkaat.

Marco Rubio
Plussaa: Rubio on nuori, karismaattinen ja poliittisesti kiistattoman lahjakas. Hän edustaa myös Floridaa, ja voisi siten auttaa Romneyta kaappaamaan tärkeän taisteluosavaltion. Rubio on latino, ja republikaanit eivät voi voittaa vaaleja ilman, että he parantavat saumojaan latino-äänestäjien parissa.

Miinusta: Rubio on liian nuori ja liian kokematon. Hän on myös liian karismaattinen ja komea, vieden valokeilaa Romneylta. Rubio on etnisesti kuubalainen, eli hän ei välttämättä vetoaisi meksikolais-amerikkalaisiin tai väliamerikkalaisiin äänestäjiin. Rubion uskonnollinen tausta on myös häilyvä: mies on ollut elämänsä aikana katolinen, mormoni, ja evankelistinen protestantti. Tämä avaisi kampanjan vitseille tuuliviirien tempoilusta.

Rob Portman
Plussaa: Senaattori on erinomainen talousmies, pidettävä kaveri, ja hän edustaa republikaaneille elintärkeää Ohion osavaltiota: yksikään republikaani ei ole voittanut Valkoista taloa ilman voittoa Ohiossa. Portman on myös ehdottoman pätevä ja kokenut politiikko, joka pystyisi pahimman tapahtuessa astumaan presidentiksi välittömästi.

Miinusta: Portman on laimea ja melko väritön politiikko. Romney ja Portman -duo olisi yhtä sytyttävä kuin vakuutusseminaarin alustaja. Romney tarvitsee jonkun, joka vetoaa naisiin ja/tai vähemmistöihin.

Condi Rice
Plussaa: Romneyn kampanjalla on ollut suuria vaikeuksia naisten, vähemmistöjen, ja vannoutuneiden konservatiivien parissa. Condi Rice voisi parantaa Romneyn saumoja jokaisen ryhmän kanssa. Entinen ulkoministeri ja akateemikko on vahva ulkopolitiikassa.

Miinusta: Irakin sota, kidutus, George W. Bushin hallinto… Rice olisi äärimmäisen polarisoiva ehdokas. Hän on aborttioikeuden kannattaja, ja tämä saattaisi miellyttää naisäänestäjiä, mutta Rice ei parantaisi pätkääkään republikaanien saumoja afroamerikkalaisten parissa. Klassikkosketsi muistuttaa asiasta erinomaisesti.

Jatkuu seuraavassa blogissa.

Soundtrack: Three Dog Night, One Is the Loneliest Number.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Marco Rubiosta. Puutteistaan huolimatta Marco Rubiosta. Muita kysymyksiä? Toki Rubion kaltaiset nuoret ehdokkaat ovat aina tietyssä mielessä riskisijoitus. Itse näkisin Rubion profiilissa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Rice olisi sinänsä paras, mutta hänellä on potentiaalisista ehdokkaista ylivoimaisesti eniten rasitteita ja hän on tietääkseni kieltänyt johdonmukaisesti olevansa käytettävissä. Portmanin ansiot ja puutteet on kiteytetty aika hyvin. Portman on kiistattoman pätevä ja luottamusta herättävä. Tosin hänelläkin on menneisyytensä. Vieläpä George W. Bushin hallinnon budjettipäällikkönä, mikä antaisi Obamalle ehkä liian vastustamattoman astalon Romneya vastaan.