Kamala Harrisin kampanjan alkusuora: ensin lyödään, sitten puhutaan

Demokraattien presidenttiehdokas astui ovesta sisään karmit kaulassa. Kamala Harrisin kampanjan alkusuora on ylittänyt puolueen odotukset. Hän on innostanut demokraatteja tavalla, joka tuo mieleen Barack Obaman vuonna 2008.

Mielipidetiedustelut ovat heilahtaneet dramaattisesti Harrisin hyväksi, Tim Walzin lanseeraaminen varapresidenttiehdokkaaksi oli poliittinen kunnari, ja demokraattien vaalitilaisuudet ovat täyttäneet areenat jokaisessa taisteluosavaltiossa.

Harrisin vauhti on selvä. Tähänastinen kampanja on osoitus hänen kiistämättömistä poliittisista taidoistaan, mutta hänen politiikkansa tarkka sisältö on edelleen hämärän peitossa.

Kun Joe Biden ilmoitti vetäytyvänsä vaaleista, hän ilmaisi välittömästi tukensa Harrisille. Harris varmisti potentiaalisten haastajien sekä demokraattien johdon tuen kampanjalleen alle viikossa.

Harris venytti varapresidenttiehdokkaansa valintaa juuri sopivan mittaiseksi: hän hallitsi mediasykliä ja ruokki mielenkiintoa. Heti kun Harris oli päätynyt Walziin, hänen tiiminsä aloitti taisteluosavaltioissa kiertueen täysille saleille.

Harrisin blitzkrieg on tehonnut erinomaisesti. Donald Trump on alakynnessä eikä hän ole tottunut puolustustaisteluun. Republikaanit eivät ole toistaiseksi löytäneet tehokasta linjaa vastahyökkäykseen.

Harris on oppinut puhumaan ja ottamaan kontaktia yleisöönsä. Hän on huomattavasti aikaisempaa taitavampi poliitikko sekä taktisesti että strategisesti.

Vuodet Valkoisessa talossa kompromissihakuisen ja hillityn presidentin yhteistyökumppanina ovat olleet hyvä koulu. Kalifornialainen liberaali on edelleen kovanyrkkinen ja viileä, mutta hän on pehmentänyt imagoaan ja oppinut esiintymään.

Huolimatta urastaan senaatissa ja Valkoisessa talossa Harris on edelleen tabula rasa miljoonille amerikkalaisille äänestäjille. Häntä on yritetty leimata liian liberaaliksi, mutta syytökset eivät ole ainakaan toistaiseksi ottaneet tuulta. Sama pätee Walziin.

Harrisin joukkue on markkinoinut häntä optimistisena muutosvoimana. Se on rakentanut tietoisesti eroa Trumpin tarjoamaan nostalgiaan. Kun Trump haluaa palauttaa Amerikan menneeseen suuruuteen, Harrisin kampanjan epävirallinen slogan on: ”Me emme palaa menneisyyteen”, eli ”we are not going back”.

Asetelma on yksinkertainen ja sellaisenaan selvästi tehokas: menneisyys vastaan tulevaisuus, patriarkaatti vastaan naisten autonomia, perinteiset arvot vastaan kulttuurien kirjo. Harrisin kampanja panostaa selkeään vastakkainasetteluun. Optimismi ei estä sitä tappelemasta.

Toistaiseksi Harrisin kampanja ei ole tarjoillut yksityiskohtaista talouspoliittista ohjelmaa tai muita detaljeja Harrisin hallintofilosofiasta. Siihen ei ole ollut tarvetta.

Amerikkalainen politiikka on muuttunut aikaisempaakin binäärisemmäksi ja kulttuurisodat hallitsevat yhteiskunnallista keskustelua. Politiikan yksityiskohdat ja puolueohjelmat ovat menettäneet ison osan merkityksestään. Harrisin kampanjassa tiedostetaan tämä.

Selkeä vastakkainasettelu on saanut seurakseen kovanyrkkisen kampanjoinnin. Toisin kuin Biden, Harrisin kampanja hyökkää tauotta. He ovat hylänneet idean ylevästä kampanjasta ja yllättäneet Trumpin lyömällä ensin ja lyömällä lujaa.

Harris lopulta todennäköisesti julkistaa talouspoliittisen ohjelmansa ja keskustelee yksityiskohtaisemmin maahanmuutosta, terveydenhoidosta, turvallisuudesta ja muista amerikkalaisen politiikan ydinkysymyksistä. Ensin hän haluaa kuitenkin horjuttaa Trumpin kampanjaa pakottamalla sen puolustuskannalle.

Jossain vaiheessa republikaanit pääsevät taas tasapainoon ja siirtyvät hyökkäyskannalle. Mielipidetiedustelut heilahtelevat monesti, momentum vaihtaa suuntaa. Yllätyksiä piileskelee komeroissa.

Mutta nyt Harris on hyvissä asemissa. Paremmissa kuin demokraatit uskalsivat edes toivoa.

Soundtrack: LL Cool J, Mama Said Knock You Out