Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Kainalopallo ja päävammat, osa kaksi

Marko Maunula
Blogit Americana 31.10.2010 13:24

Amerikkalainen jalkapallo on vääjäämättä matkalla kohti mittavia sääntömuutoksia. Tietoisuus lajin aiheuttamista pysyvistä aivovammoista on saavuttanut kriittisen massan.

NFL, lajin pääsarja, on ottamassa vakavia askeleita pysäyttääkseen aivotärähdysten ja pysyvien aivovammojen tsunamin, joka on ryhtynyt vaivaamaan sekä NFL:a sekä yliopistosarjoja.

Liiga harkitsee vakavasti pelaajien hyllyttämistä rajuista iskuista, ja ehdotus on saanut monen entisen ja nykyisenkin pelaajan kannatuksen. Peli on muuttunut yksinkertaisesti liian rajuksi.

Kiitos paremman ravinnon, valmennuksen, sekä harjoittelumetodien, pelaajat ovat tänään isompia, nopeampia, ja vahvempia. Kun satakiloiset lihaskimput törmäävät kypärä torpedona toisiinsa liki 10 sekunnin satasen vauhtia, vahingot ovat väistämättömiä.

Tietoisuus lajin aiheuttamista päävammoista on levinnyt nyt varteenotettavaan urheilumediaankin. Viime viikolla kunnianarvoisa Sports Illustrated, maan arvostetuin urheilulehti, teki aiheesta kansikuvajuttunsa. ESPN.com in kolumnisti jopa povasi lajin väistämätöntä kuolemaa.

Kainalopallo on raju laji, ja amerikkalaiset ovat oppineet suhtautumaan katkenneisiin luihin ja jopa satunnaisiin neliraajahalvauksiin osana pelin hintaa. Silti, ajatus pysyvistä ja huomattavasti luultua yleisemmistä aivovammoista on pysäyttänyt jopa vankkumattomat puristit pohtimaan lajin nykymuodon mielekkyyttä.

Lajin sääntöjä on erittäin vaikea sorkkia ja tehdä turvallisemmiksi ilman puuttumista sen perimmäiseen olemukseen. Rajujen taklauksien kieltäminen on kuin kieltäisi tyrmäykset nyrkkeilystä.

Kun äidit, valmentajat, yliopistot, ja jopa ammattilaisjoukkueet ryhtyvät pohtimaan lajin inhimillistä hintaa, alamäki on valmis. Mittavat sääntömuutokset tulevat vastaan väistämättä. Veikkaan, että amerikkalainen jalkapallo lähestyy kuluvalla vuosikymmenellä jonkin sortin hybridiä rugby-mallia, jossa lajin kovuus säilyy, mutta avokentan tietoiset tyrmäystaklaukset katoavat.

Soundtrack: Hampton University Marching Band, Drumline Block.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Antakaa amerikkalaisille mikä amerikkalaisille kuuluu. Muinaisissa gladiaattorikamppailuissa kävi toki monesti paljon kehnommin useille, mutta uusia yrittäjiä vain nousi ja nousi. Näin on varmaankin myös jenkkifutiksessa. Kainalopallossa vammautuneet voitaisiin siirtää turvallisempiin peleihin vaikkapa tavallisen jalkapallon invasarjoihin.

Pakko kysyä, Marko. Mistä urheilulajista on tullut oma suosikkisi Yhdysvalloissa asuessasi. Käsittääkseni maan neljä suosituinta urheilulajia ovat Baseball, Amerikkalainen jalkapallo, Koripallo ja Jääkiekko (niistä kaksi viimeksi mainittua ovat tuttuja valtaosalle suomalaisistakin)… Onko joku näistä neljästä urheilulajista tullut sinulle erityisen rakkaaksi?

Olen urheilun suhteen ongelmaluokan sekakäyttäjä. Lempilajeistani ykkönen on jalkapallo – oikea, jaloilla potkittava jalkapallo. Kakkossijasta painivat yliopisto-koripallo (yliopisto-koriksen March Madness –turnee on maailman paras vuosittain järjestettävä urheilutapahtuma) sekä baseball. Baseballin koreografinen sekoitus metodologista, hidasta valmistautumista sekä muutaman sekunnin räjähtävää toimintaa tekevät siitä jalkapallon ohella maailman esteettisimmän urheilulajin.

Amerikkalaisen jalkapallon kieltäminen ei aiheuttaisi maailmanloppua. Sen sijaan säästyisi melkoinen määrä inhimillistä kärsimystä ja jopa ihmishenkiäkin.

Tuossa urheilulajissa on sen verran suuren rahan tuomia epäterveitä piirteitä, että lopettaminen olisi kyllä paikallaan. Pahimpana tietenkin vastustajan tahallinen vahingoittaminen hyvinkin vakavasti, jotta edes yksi kovanaama saataisiin pelistä pois.