Kaikki on suhteellista ja totuus joustaa tarvittaessa – USA:n republikaanit tarttuivat 1960-luvun vasemmiston oppeihin
Konservatiivit taistelivat vuosikymmeniä kulttuurirelativismia ja tilannekohtaista moralismia vastaan. Nyt kelkka on kääntynyt.
Amerikkalaisen uusvasemmiston nousu 1960-luvulta alkaen sitoutui vahvasti postmoderniin filosofiaan. Uusvasemmisto osoitti yhteiskunnan rasismin ja seksismin ja innostui samalla postmodernistien valtarakenteita kyseenalaistavista pohdinnoista. Molemmat kyseenalaistivat vanhat autoritääriset ”totuudet”. Tieto ja totuus nähtiin paikoitellen subjektiivisina konsepteina.
Konservatiivit kritisoivat välittömästi liikettä ja ajattelutapaa, joka kyseenalaisti objektiivisen totuuden ja piti moraalia suhteellisena. Heille postmodernistien taipumus kyseenalaistaa yhteiskunnan meta-narratiivit edusti huolestuttavaa fragmentaatiota. Jos objektiivinen totuus kuolee, mitä tapahtuu tiedolle, arvoille, moraalille?
Nykypäivän republikaanipuolueen suhtautuminen koronavirukseen muistuttaa sketsikomedian tai pilapiirroksen karikatyyria postmodernismin äpärälapsesta. Tiede on subjektiivista ja tiedemiehet poliittisia republikaanien vastaisia toimijoita. Totuus ja moraali ovat joustavia konsepteja, jotka on arvioitava tapaus- ja tilannekohtaisesti.
Olisi helppo pitää republikaanisenaattorien ilmastonmuutos-skeptisismiä, presidentin valheiden selittelyä ja koronavirukseen liittyvää tiedemiesten arvostelua pelkkänä poliittisesti hyödyllisenä poseerauksena. Republikaanien asennemuutos kuitenkin kielii laajemmasta maailmankatsomuksellisesta myllerryksestä amerikkalaisen oikeiston riveissä.
Amerikkalaiset konservatiivit taistelivat vuosikymmeniä kultturirelativismia ja tilannekohtaista moralismia vastaan. Liike painotti perinteisiä arvoja ja moraalin roolia ankkurina muuttuvan yhteiskunnan aalloissa.
Maailma oli mustavalkoinen. Totuus, yksilönvastuu, suoraselkäisyys ja korkeat ihanteet olivat välttämättömiä toimivan yhteiskunnan turvaamiseksi. Tieto sivuutti tunteet.
Joidenkin demokraattien vatuloidessa suhtautumisessaan Neuvostoliittoon tai kommunismiin yleisemminkin, republikaanien linja oli selkeä ja moraalisesti ehdoton. Pidit siitä tai et, tiesit minkä takana republikaanit seisovat.
Jopa silloin kun he rikkoivat omia ihanteitaan, kuten vaikkapa Väli-Amerikassa 1980-luvulla, republikaanien toimia ohjasi laajempi logiikka. Kylmän sodan haukkojen toimet murensivat maan moraalista arvovaltaa ja – ennen kaikkea – johtivat mittavaan inhimilliseen kärsimykseen. Silti heidän toimiensa taustalla vaikutti jonkin sortin moraalisesti kyseenalainen mutta loogisesti ymmärrettävä linja.
Donald J. Trumpin presidenttiys ja koronakriisi ovat osoittaneet, kuinka kauas republikaanit ovat ajautuneet Ronald Reaganin aikakaudesta. Mutta miten ihmeessä republikaanien valtavirta on hypännyt faktat kyseenalaistavaan, moraalikäsityksiltään relativistiseen leiriin?
Republikaanisille politiikoille kyse on eloonjäämistaistelusta. Niin kauan kun republikaaniset esivaaliäänestäjät tukevat Trumpia selkein numeroin, republikaanisilla kongressiedustajilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin marssia Valkoisen talon tahtiin.
Viholliskuvat ovat kärjistyneet. Vuosikymmenien räjähdysalttiin propagandan jälkeen kymmenet miljoonat republikaanit näkevät demokraatit niin vakavana uhkana heidän Yhdysvalloilleen, että ovat valmiita kyseenalaistamaan myös totuuden taistelussaan vasemmistoa vastaan.
Valtio ja demokraatit ovat republikaanien deep state -mielikuvissa liittyneet yhteen. FBI:n ja yliopistojen kaltaisista instituutioista on tullut vihollisia. Myös viittaukset tieteeseen ja epidemiologien viisauteen johtavat Trump-leiriläisten parissa tiedon ja tiedemiesten kyseenalaistamiseen.
Asenne ei rajoitu pelkästään politiikkoihin. Mielipidetiedustelut osoittavat merkittäviä eroja demokraattien ja republikaanien suhtautumisessa koronavirukseen sekä maskien käyttöön. Jos keskustelen koronaviruksesta tuntemattomien kanssa, voin arvata heidän poliittisen ideologiansa alle minuutissa.
Yhdysvaltojen poliittinen jakautuminen on vanha ilmiö, mutta nyt panokset ovat kovenemassa. Koronavirus-kriisi on osoittanut, että amerikkalaisten käsitykset tieteestä ja jopa todellisuudesta ovat erkanemassa. Faktat ovat politisoituneet, totuus on subjektiivinen, ajatus jaetusta todellisuudesta on kyseenalaistettu.
Yhdysvallat on toistuvasti poliittisessa kriisissä, mutta tänään kriisi on yhä enemmän epistemologinen. Yhdysvaltojen ymmärtäminen tänään vaatii paitsi yhteiskuntatieteilijöitä, historioitsijoita ja taloustieteilijöitä, mutta myös psykologeja, teologeja ja filosofeja.
Soundtrack: Tool, Parabola.