Joe Bidenin presidenttikauden arvosanat: yritys kiitettävä, toteutus välttävä

Bidenin perintö näyttää sarjalta lupaavia mutta kesken jääneitä projekteja.

Profiilikuva
Blogit Americana
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Tammikuun 20. päivä 2025 presidentti Joe Biden sulkee Valkoisen talon oven viimeisen kerran. Syvällisen historiallisen analyysin aika on myöhemmin, mutta nopea tilinpäätös neljästä vuodesta ansaitsee tyydyttävän arvosanan.

Helposti pidettävä, empaattinen ja hyväsydäminen mies palautti käytöstavat ja normaaliuden Valkoiseen taloon. Hänen visionsa Yhdysvalloista oli positiivinen, inkluusivinen ja keskittyi työtätekevän amerikkalaisen keski- ja työväenluokan edunvalvontaan.

Visioiden toteuttaminen osoittautui Bidenin hallinnolle paikoitellen haastavaksi. Meksikon rajasta talouteen, infrastruktuurista ulkopolitiikkaan ja viestinnästä poliittiseen strategiaan Bidenin perintö näyttää sarjalta lupaavia mutta kesken jääneitä projekteja.

Ratkaiseva osa amerikkalaisesta äänestäjäkunnasta ei välitä politiikasta. Heitä ei kiinnosta lakialoitteet, kongressin tappelut, poliittiset skandaalit tai ajankohtaisohjelmien analyysit maan tilasta. Politiikka konkretisoituu heille tilipäivänä, ruokakaupan kassalla ja huoltoaseman bensapumpulla.

Biden joko unohti tämän, tai hänen taloustiiminsä teki vakavan virhearvion. Yhteensä yli kolmen biljoonan dollarin lakipaketit pandemian hoitoon ja amerikkalaisen infrastruktuurin tuomiseen 21. vuosisadalle ruokkivat inflaatiota. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti öljyn hintaa dramaattisesti, mikä pahensi tilannetta.

Pandemian jälkihoito oli kokonaisuudessaan menestys ja infrastruktuurin remontti oli tarpeellinen. Bidenin kannalta ikävästi niiden ajoitus ja hallinto epäonnistuivat. Kesäkuussa 2022 vuosittainen inflaatio oli noussut 9,1 prosenttiin. Tämä oli korkein inflaatiotaso neljään vuosikymmeneen.

Vaikka talouden kivijalka oli hyvässä kunnossa ja Yhdysvaltojen talouskasvu oli koko maailman ihailun ja kateuden kohde, se ei tuntunut kyllin monen äänestäjän kukkarossa. Tilipussista tilipussiin elävän kansanosan perspektiivistä Bidenomics oli epäonnistunut.

Ulkopolitiikka ei tarjonnut Bidenille helpotusta. Venäläinen imperialismi, Iranin tukemien Hamasin ja Hizbollahin terrorisota Israelia vastaan sekä Kiinan uhittelu Taiwanille osoittivat antidemokraattisten valtioiden kyvyn ja halun haastaa demokratiat monella rintamalla.

Haasteista suurin oli Venäjän aggressio. Biden auttoi pitämään länsiliittoutuman Ukrainan takana. Yhdysvaltojen ase- ja taloudellinen apu Kiovalle oli ratkaisevaa maan taistellessa olemassaolostaan sodan alkusuoralla.

Toisaalta, ylireagoiko Biden Venäjän uhitteluun ja varoituksiin eskalaatiosta? Yhdysvallat – ja muu läntinen maailma – auttoivat Ukrainaa puolustamaan itseään, mutta eivät antaneet sille resursseja kukistaa hyökkääjä ja voittaa sota. Biden unohti George Kennanin viisauden: Venäjä ei kuuntele järjen logiikkaa, mutta se on herkkä ymmärtämään voiman logiikkaa.

Kaaottinen vetäytyminen Afganistanista oli Donald Trumpin neuvottelema, mutta Bidenin toteuttama. Se vahvisti mielikuvaa hallinnosta, jolla oli vaikeuksia siirtyä strategiasta taktiikkaan, visioista käytännön toteutukseen.

Sama ruohonjuuritason hämmennys leimasi Bidenin hallinnon toimia etelärajalla. Iso vastuu rajan kaaoksesta kuuluu republikaanien maga-siivelle, joka kyynisesti kumosi rajavalvontaa tukevan lakialoitteen, koska Trump halusi kampanjoida maahanmuutolla. Silti Biden ei käyttänyt toimivaltaansa tehokkaasti rajavalvonnan suhteen.

Tammikuun 2025 perspektiivistä katsottuna Bidenin suurin virhe oli pyrkiä toiselle kaudelle. Valkoinen talo yritti salailla tietoja Bidenin terveydentilasta, mutta edes huolellisesti suunnitellut esiintymiset eivät voineet estää nopeasti leviävää kuvaa kompuroivasta, sanoissaan sekoilevasta ja paikoitellen eksyneen oloisesta presidentistä.

Viimeistään kesäkuun 2024 katastrofaalinen debatti Trumpin kanssa osoitti kansakunnalle Bidenin terveydentilan. Demokraattien keskeiset voimahahmot aloittivat välittömästi kulissien takaisen operaation miehen puskemiseksi syrjään.

Luopuessaan kisasta Biden teki silti karhupalveluksen puolueelleen tukemalla epäsuositun hallinnon epäsuosittua kakkoshenkilöä presidenttiehdokkaaksi. Bidenin välitön tuki Kamala Harrisille torpedoi Nancy Pelosin haluaman tiivistetyn esivaalikierroksen ja ehdokkaiden testaamisen äänestäjillä.

Harris ei halunnut tai kyennyt poistamaan woke-ehdokkaan leimaa. Kampanjastrategian muutos optimismista Trumpin huonouden painottamiseen kesken kisan ei tehonnut. Republikaanit saivat maalata Harrisista oman karikatyyrinsä ilman tehokasta Harrisin joukkueen vastaiskua.

Tammikuisessa haastattelussa Biden sanoi uskovansa, että hän olisi voinut voittaa Trumpin. Kaikki on mahdollista, mutta olemassa olevan tiedon valossa tämä vaikuttaa todellisuudesta vieraantuneen ja katkeroituneen miehen päähänpinttymältä. Bidenin yritys jatkaa toiselle kaudelle oli ainakin osavastuussa demokraattien tappiosta.

Onnistumisineen ja epäonnistumisineen Biden tarjosi maailmalle neljä vuotta perinteistä, tylsää ja lohdullisen arvattavaa sekä johdonmukaista amerikkalaista politiikkaa. Yhdysvallat palasi vähäksi aikaa toisen maailmansodan jälkeisiin asetuksiinsa antaen Euroopalle ja muulle maailmalle hengähdystauon ennen seuraavaa myllerrystä.

Biden jättää seuraajalleen suhteellisen hyvässä kunnossa olevan maan. Presidenttikauden haasteet huomioon ottaen tämä ei ole huono saavutus. Senaattorista varapresidentiksi ja presidentiksi, miehen 49 vuotta Washingtonissa ei ollut kaikkiaan huono rupeama.

Soundtrack: Perry Como, Delaware