Isolationismi hiipuu mutta ei katoa: Joe Biden rakentaa uutta ulkopolitiikkaa sisäpoliittisessa painekattilassa
Joe Biden on kylmän sodan liberalismin kasvatti.
Ulkopolitiikan osalta presidentti Joe Biden on kylmän sodan liberalismin kasvatti.
Toisen maailmansodan jälkeen johtavat demokraatit uskoivat sisäpoliittikan reformien ja ulkopolitiikan vankan antikommunismin yhdistämiseen. He uskoivat, että rasististen rakenteiden purkaminen kotona oli elintärkeää, jotta ulkopolitiikka voisi menestyä.
Jo 1940-luvulta alkaen Yhdysvallat kannusti eurooppalaisia purkamaan vanhat kolonialistiset imperiuminsa. Kylmän sodan liberaalit tiesivät, että Yhdysvaltojen ja sen läntisten liittolaisten räikeä rasismi puski itsenäistyneitä Aasian ja Afrikan valtioita Neuvostoliiton leiriin.
Sekä demokraatit että republikaanit olivat sitoutuneita kylmään sotaan. Toisin kuin miljoonat sinisilmäiset eurooppalaiset vasemmistolaiset, heidän amerikkalaiset aatetoverinsa tiedostivat kommunismin totalitäärisen ja anti-liberaalin olemuksen.
Harry S. Truman, John F. Kennedy ja Lyndon B. Johnson olivat kylmän sodan liberalismin lipunkantajia. Kotirintamalla he puskivat kansalaisoikeuksia ja rakensivat amerikkalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta Truman myös lähetti Yhdysvallat Korean sotaan, Kennedy ja Johnson sitoutuivat Vietnamiin.
Bidenin poliittinen herääminen tapahtui 1960-luvulla. Hän ei ole juuttunut menneisyyteen, mutta on helppo nähdä kylmän sodan liberalismin vaikutus hänen ulkopoliittiseen ajatteluunsa. Biden on vahva länsiliittoutuman kannattaja.
Donald Trumpin Amerikka ensin -ajattelu, vihamielisyys liittoutumia kohtaan ja kahdenvälisten suhteiden painottaminen sekä vaistonvarainen isolationismi on toistaiseksi hyllytetty. Biden toi Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, ja kunhan koronakriisi on ohi, odotettavissa on mittava ulkopoliittinen tapaamiskierros maan lähimpien liittolaisten kanssa.
Neljä vuotta on ulkopoliittisesti ikuisuus ja paluu menneisyyteen on mahdotonta. Kiinan toimet naapurustossaan ja maailmantaloudessa, Iranin ydinasehaaveet sekä lukuisat epäsymmetriset haasteet vaativat nopeita ja päättäväisiä toimia.
Kiina muodostaa vahvan haastajan koko lännelle niin geopoliittisella, taloudellisella kuin ideologisellakin sektorilla. Maa haluaa osoittaa olevansa suurvalta myös sotilaallisesti ja pullistelee lihaksiaan naapurustossaan.
Bidenin Yhdysvallat on sitoutunut turvaamaan Etelä-Korean, Taiwanin ja Japanin demokratioita. Erityisesti Taiwanin tapauksessa Bidenin signaalit ovat olleet selkeitä.
Kiinan ennestäänkin voimistuvaa autoritäärisyys ja aggressivinen ulkopolitiikka muodostaa uhan Yhdysvaltain hegemonialle sekä Itä-Aasian valtioille. Biden vastaa ylläpitämällä tai vahvistamalla maansa sotilaallista läsnäoloa ja yhteistyötä alueen valtioiden kanssa.
Iranin suhteen Yhdysvaltojen ja muun maailman vaihtoehdot ovat selvät: maailma joko sallii Iranin kehittävän ydinaseen tai ei.
Neuvotteluilla on kiire. Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken sanoo Iranin kykenevän tuottamaan kylliksi materiaalia ydinaseeseen mahdollisesti vain viikkojen sisällä.
Yhdysvallat, Israel, Saudi Arabia ja liki koko Lähi-Itä pitää ydinaseilla varustautunutta Irania liki ekstistentiaalisena uhkana. Tuskin kukaan olisi yllättynyt mittavasta sabotaasista tai jopa suorasta hyökkäyksestä Iranin ydinohjelmaa vastaan.
Voimapoliittisten haasteiden lisäksi Bidenin hallinnon on taklattava nippu uusia, epäsymmetrisiä haasteita.
Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja niiden osaltaan ruokkimat poliittiset kriisit kiihdyttävät kansanvaelluksia etelästä pohjoiseen. Uusi nationalismi hakkaa säröjä niin EU:n kuin läntiseen liittoutumaankin. Venäjä on edelleen taitavampi rikkomaan kuin rakentamaan.
Voimistuva sisäpoliittinen isolationismi rajoittaa Bidenin ulkopoliittista liikkumavaraa, eli esimerkiksi kauppasotaan Kiinan kanssa ei löydy nopeaa ratkaisua. Euroopan on parasta seurata amerikkalaista sisäpolitiikkaa tarkalla silmällä.
Yhdysvallat ryhtyi vaatimaan Euroopalta enemmän toimia ja vastuuta omasta naapurustostaan jo Barack Obaman kaudella. Trump kyseenalaisti suoraan Naton viidennen artiklan mielekkyyden.
Biden on kahta edeltäjäänsä kiinnostuneempi Euroopasta, mutta asian merkitys on toistaiseksi avoin kysymys.
Soundtrack: R.E.M., World Leader Pretend.