Isis ja Obaman vaikeat vaihtoehdot
Yhdysvaltojen johtama liittoutuma laajensi Isisin vastaisia ilmaiskujaan Syyriaan. Operaatio on poliittisesti ja sotilaallisesti riskialtis, ja sen tavoitteet ovat vaikeasti saavutettavissa. Mutta onko maailmalla vaihtoehtoja?
Isis on julistanut itsensä uudeksi kalifaatiksi. Sen perimmäisenä tavoitteena on koko maailman saattaminen sen alaisuuteen, ja se on osoittautunut tehokkaaksi rekrytoijaksi sekä pr-operoijaksi.
Hysteriaan ei ole tietenkään syytä. Kyse on avopakuilla ajelevista, kevyesti aseistetuista islamistiriehujista, joiden resurssit nippa nappa riittävät sisällissodan ja poliittisen kaaoksen riivaamien Syyrian ja Irakin osien valtauksiin.
Silti Isis on pöyristyttävän julma organisaatio, joka tietoisesti, fanaattisten taistelijoidensa tukemana, pyrkii kasvattamaan voimaansa sekä laajentamaan toiminta-aluettaan. Ilman vastusta Isis laajenee ja sen hirmutyöt jatkuvat.
Keskeinen kysymys on, kuka, missä ja milloin pysäyttää Isisin tarvittavin voimakeinoin. Syyria ja Irak eivät siihen pysty.
Yhdysvallat on nyt päättänyt johtaa maailmaa toimiin. Isisin vastaisessa liittoutumassa on toistaiseksi reilut 50 maata, ja medialle puhunut presidentti Barack Obama pyrki tiistain lyhyillä kommenteillaan osoittamaan operaation laajuuden.
Valkoisen talon puutarhassa puhunut presidentti mainitsi liittoutuman keskeiset arabimaat. Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Bahrain ja Qatar olivat ainoat presidentin listaamat valtiot. Hän pyrki tietoisesti minimoimaan lännen roolia operaatioissa.
”Voimakas koalitio osoittaa, ettei tämä ole ainoastaan Yhdysvaltojen taistelu”, Obama painotti ja kehui samalla Yhdysvaltojen ilmavoimien ”rohkeaa ja ammattitaitoista” toimintaa alueella.
Obama teki myös selväksi, että koalitio ei taistele Bashar al-Assadin puolesta, vaan Isisia vastaan.
Assad on viime aikoina ohjannut yhä suuremman osan Syyrian armeijan resursseja taisteluun maltillisia kapinallisryhmiä vastaan. Hänen strategiansa on ilmeisesti kukistaa ensin maltilliset, jonka jälkeen hän voisi helpommin myydä maansa sisällissodan muulle maailmalle taisteluna Assadin ja islamististen ääriliikkeiden välillä. Obaman kommentit pyrkivät osoittamaan, ettei strategia toimi.
Obama on toistuvasti painottanut, ettei Yhdysvallat lähetä maajoukkoja taisteluun. Amerikkalaisten rooli sodassa Isisiä vastaan rajoittuu ilmaiskuihin, kapinallisten kouluttamiseen ja sotilaalliseen neuvonantoon.
Ilmaiskujen ensimmäinen kierros oli mittava. Liittoutuma ampui kaikkiaan 200 ohjusta, pommia tai rakettia Isisin logistiikkakeskuksiin, hallinnollisiin rakennuksiin ja varastoihin.
Valtaosa iskuista suuntautui Isisin ”pääkaupunkiin”, Syyrian Raqqaan. Yhdysvallat ampui myös kahdeksan Tomahawk-ohjusta al-Qaidaan sitoutunutta Khorasan-ryhmittymää vastaan. Yhdysvaltojen tiedustellun mukaan Khorasan on suunnitellut mittavia terrori-iskuja Yhdysvaltoja ja muita läntisiä kohteita vastaan.
Sotilaisasiantuntijoiden mukaan liittoutuma pyrkii ensin tuhoamaan Isisin infrastruktuurin, jonka jälkeen se keskittyy Isisin johdon eliminointiin.
Pentagon kutsui maanantain ja tiistain ilmaiskuja ”erittäin onnistuneiksi” ja sanoi operaation vasta alkaneen. Keskeinen kysymys on, että miten pitkälle pelkät ilmaiskut riittävät.
Kuten kenraalit ja muut asiantuntijat ovat toistuvasti painottaneet, Isisin tuhoaminen ilman uskottavia maajoukkoja voi osoittautua mahdottomaksi. Obama luottaa, että Irak, Syyrian maltilliset kapinalliset sekä mahdolliset muut liittoutuneet kykenevät tarvittaviin maaoperaatioihin Isisiä vastaan.
Aikaisemmat kokemukset Irakin joukkojen taistelukyvystä eivät ole rohkaisevia. Uskottavan armeijan kouluttaminen Isisiä vastaan vie vähintäänkin kuukausia. Sotia on helpompi aloittaa kuin lopettaa.
Operaatio on myös erittäin vaikea hallita. Kuinka usein Yhdysvaltojen tukemat osapuolet ovat kääntäneet amerikkalaisten kustantamat aseensa tukijaansa vastaan? Muistanemme vaikkapa Saddam Husseinin, talebanit ja muut Afganistanin taistelijat. Kuka loppupeleissä pääsee Syyriassa niskan päälle, ja mitä se tuumaa länsivalloista ja niiden roolista alueella?
Mutta edelleen: onko maailmalla eettisesti mahdollisuutta olla toimimatta? Liittoutuman ja Obaman mukaan ei ole.
Soundtrack: Hiljainen hetki Isisin ja Syyrian sodan uhreille.