Iowa ja esivaalien askelmerkit
Iowan eilisten voittajien voittopuheet kertoivat paljon heidän kampanjoistaan.
Ted Cruz heilutti sormeaan Washingtonille, lobbaajille, medialle ja muulle vihaamalleen ”eliitille”. Hänen vertauskuvissaan vaalitulos oli liki kansannousu maata hallitsevaa pääkaupungin establishmentia vastaan.
Hiuksenhienolla marginaalilla voittanut Hillary Clinton yritti vakuuttaa liberaalit demokraatit. Avoimesti sosialisti Bernie Sanders taisteli Iowassa liki tasapeliin, ja Hillary tarvitsee heidän tukensa. Hän julisti olevansa progressiivinen ehdokas, joka osaa hallita ja voittaa republikaanit.
Iowa oli pelinavaus, mutta sen tuloksia ei kannata ottaa liian vakavasti.
Republikaanien puolella evankelisten nousu on tehnyt Iowasta epäluotettavan poliittisen indikaattorin. Ted Cruzin voitto on kolmas kerta putkeen, kun konservatiiviset evankeliset valitsivat osavaltion voittajan. Aikaisemmat voittajat – Mike Huckabee ja Rick Santorum – osoittautuivat loppupeleissä suutareiksi.
Cruz on kerännyt evankelisten kannatuksen pitkäaikaisella ja omistautuneella homoliittojen vastustuksellaan. Toinen Cruzin evankelinen valttikortti on ollut taitava vetoaminen marttyyrikompleksiin. Miljoonat amerikkalaiset evankeliset uskovat olevansa maan vainotuin uskonnollinen ryhmä. Cruz on heijastanut ja kanavoinut heidän pelkojaan koko julkisen uransa.
Kampanjoiden siirtyessä New Hampshireen, Cruzin kontrolli evankelisista äänestäjistä ei riitä. Maallisemmassa New Hampshiressa Cruzin kampanja soutaa vastavirtaan. Silti, hän osoitti kenttäpelinsä ja organisaationsa vahvuuden.
Demokraattien puolella Iowa indikoi hyvin puolueen lopullista ehdokasta. Viimeiset kolme kertaa se on valinnut puolueen lopullisen ehdokkaan. Mutta Hillaryn voitto oli liian kapea ollakseen merkittävä.
Hillaryn kampanja toisti alussa vuoden 2008 virheet. Liiallinen itseluottamus oli jälleen ajamassa kampanjaa kiville. Bernien tiukka vastus Iowassa ja odotettu voitto New Hampshiressä osoittavat, että demokraattien kisaa taistellaan vielä ainakin pari kuukautta.
Kuten vuonna 2008, demokraattien kisa käydään nyt puolueen sosialidemokraattisen vasemman siiven sekä sen maltillisen/oikeistolaissiiven välillä. Demografisesti kisa tarkoittaa koitosta nuorten ja korkeasti koulutettujen puolueen duunareiden ja vanhempien äänestäjien välillä. Hillary on kampanjoinut Obaman siivellä, luvaten jatkavansa istuvan presidentin työtä, mutta puolueen liberaaleille tämä ei ole kylliksi. He haluavat aktiivisempaa vasemmistolaista talouspolitiikkaa.
Republikaanien puolella voittajakolmikko on vahvoilla. Asetelmat ovat selkiytyneet, ja voittajatrio edustaa puolueen merkittävimpiä siipiä. Ted Cruz on evankelisten kandidaatti. Donald Trump edustaa republikaanien populistista duunarisiipeä. Mikäli Jeb Bush romahtaa jälleen New Hampshiressä, puolueen establishment miehittäytyy Marco Rubion taakse.
Mitä kärkiehdokkaisiin tulee, molempien puolueiden kampanjat jatkuvat ratkaisemattomina ainakin maaliskuun ensimmäiseen päivään ja ns. supertiistaihin saakka.
Soundtrack: The Replacements, Election Day