Ihmisyyden jättiläinen on poissa – John Lewis 1940–2020
Ihmisoikeustaistelija ei koskaan luovuttanut taisteluaan hyvien asioiden puolesta.
Pikkupoika John Lewis tunsi raamatun kutsun voimakkaana. Köyhän vuokraviljelijän poika asui Alabaman maaseudulla jossa kristinuskon sanomaan käännytettävät olivat vähissä ja kaukana.
Hän löysi lopulta seurakunnan isänsä kanoista. Nuori John kastoi kanat ja saarnasi heille pelastuksen ilosanomaa. Kun sunnuntaisin yksi seurakuntalaisista päätyi perheen ruokapöytään, pieni pastori itki lohduttomasti.
John Lewis aikuistui, mutta hän ei koskaan lakannut palvelemasta sekä puolustamasta heikkoja ja sorrettuja. Kansalaisoikeusliikkeen legenda toistuvasti heitti itsensä sorron koneiston telaketjujen väliin ja kehotti kaikkia amerikkalaisia hankkiutumaan ”hyviin konflikteihin.”
Lewis kuoli heinäkuun 17. päivänä, 80 vuoden iässä. On ihme, ettei hän kuollut jo 1960-luvulla.
Rasistiset poliisit ja valkoiset mellakoijat hakkasivat hänet liki hautaan moneen otteeseen. Hän ei kuitenkaan koskaan luopunut vankkaan kristinuskoon perustuvasta väkivallattomuudestaan. Hän uskoi lähimmäisenrakkauteen, anteeksiantoon ja ihmisten pohjimmaiseen hyvyyteen.
Katujen aktivismin jälkeen Lewis siirtyi politiikkaan ja edusti lopulta Georgian viidettä vaalipiiriä Yhdysvaltojen edustajainhuoneessa. Vuosien saatossa hän ansaitsi maineen kongressin moraalisena omatuntona.
Tapasin Lewisin syksyllä 2019. Hän oli juuri kuullut sairastavansa syöpää, mutta tuli silti paikallisille kirjamessuille kuuntelemaan puhujia ja tapaamaan äänestäjiä.
Ojensin kättelykäden. ”Edustaja Lewis, te olette eräs sankareitani”, änkytin vakavan ihailukohtauksen vallassa. ”Thank you so much, brother. You are very kind,” vastasi Lewis.
Tarkoitin mitä sanoin. John Lewis oli ihmisyyden jättiläinen, joka ei koskaan luovuttanut taistelussa hyvien asioiden puolesta. Kuolevan miehen viimeinen julkinen esiintyminen oli Black Lives Matter -mielenosoituksessa pari viikkoa sitten.
Soundtrack: The Band feat. Staples Singers, The Weight.