Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Hyvästi, Nokia

Marko Maunula
Blogit Americana 9.9.2012 15:51

Reilut puoli vuotta sitten luovuin Nokian kännykästä. Kokemus oli yllättävän haikea.

Päätin viime kevättalvella vihdoinkin siirtyä älypuhelin-aikakauteen. Marssin T-Mobilen (paikallinen dna) myyntipisteeseen tutkimaan eri vaihtoehtoja. Merkkiuskollisuus ja tottumus veivät minua automaattisesti kohti Nokian Lumia 710 -hyllyä. Olen hamalta 1990-luvulta asti ostanut ainoastaan Nokian puhelimia.

Avulias myyjä kuunteli aikansa toiveitani kunnes hän kysyi: ”Onko puhelimesi ehdottomasti oltava Nokia?” Hän nopeasti puhui minut android-käyttöjärjestelmän kannalle, kehuen sen luotettavuutta ja applikaatio-valikoimaa.

Poistuin myymälästä korealainen puhelin taskussa ja huono omatunto kurkussa. Tiesin, etta tuntemukseni oli hölmö, mutta Nokiasta luopuminen tuntui jotenkin väärältä, liki petturimaiselta. Nokian suosiminen ja kehuminen amerikkalaisille kavereilleni oli jo pari vuosikymmentä muodostanut siteen kotimaahani, arkipäivän patrioottisen kulutuspäätöksen. Nyt olin leikannut jälleen osan suomalaisuutta elämästäni ja edesauttanut pienellä osuudellani suomalaisen uuden talouden lippulaivan alamäkeä.

Tuntemukseni palasivat mieleeni, kun seurasin päättyneellä viikolla Nokian uuden malliston lanseerausta sekä suomalaisen median ja yleisön herkeämätöntä kiinnostusta New Yorkissa pidettyyn tiedotustilaisuuteen. Suomalaisten lehtien webbisivujen minuutti minuutilta -seuraus ja Stephen Elopin sekä muiden nokialaisten jokaisen yskähdyksen reaaliaikainen seuranta ja raportointi olivat hämmentävää seurattavaa.

Uutisointi vaikutti enemmän urheilukisan tai suuren taistelun seurannalta, ja tilaisuutta seurannut analyysi oli paikoitellen kuin (itse)ruoskintaa. Suuret tuntemukset, kiivas kritiikki ja Nokian pörssialamäen voivottelu kuopaisivat syvältä.

Ymmärrän hyvin Nokian merkityksen Suomen taloudelle ja tuhansille firmasta elantonsa saaville, niin Suomessa kuin kautta koko maailman. Silti, meidän suhtautumisemme englanninkieliseen korporaatioon, jonka omistuksesta vain noin 15 prosenttia on Suomessa, on hämmentävän emotionaalista.

Viimeksi kun tsekkasin, Nokia ei ollut yleishyödyllinen, patrioottinen Suomen lipun kantaja talouselämässä, joka pyyteettömästi pyrkii levittämään onnea ja vaurautta läpi isänmaamme. Nokia on monikansallinen liikeyritys, jonka tarkoitus on tehdä voittoa omistajilleen, joista valtaosa tuntee ehkä minimaalista solidaarisuutta yrityksen synnyinmaata ja sen kansalaisia kohtaan.

Tässä ei ole tietenkään mitään väärin. Kapitalismi ja vapaa liike-elämä ovat miltei kaiken vaurauden lähde. Globalisaatio on auttanut maailmaa, Suomea ja Nokiaa huomattavasti enemmän kuin vahingoittaneet niitä. Moderni talous operoi paikattomassa ja isänmaattomassa talous-universumissa, ja hyvä näin. Toisiinsa sitoutuneiden ja globaalien talousintressien dominoima maailmantalous on edesauttanut vapauden, vaurauden ja myös rauhan ylläpitämisessä valtioiden välillä.

En enää tunne huonoa omaatuntoa korealaisesta puhelimestani, ja vierastan hihhulimaista talouspatriotismia vähintään yhtä paljon kuin hihhulimaista urheilupatriotismiakin. Yltiönationalismi on huono ideologia rintamalla kuin rintamalla. Nokia-tai mikään yritys-ei ole kiinnostunut sinusta ihmisena, ja on hölmöä tuntea solidaarisutta jotain sellaista kohtaan, joka ei kykene tai halua vastaamaan tunteisiisi.

Aion vastaisuudessakin ostaa vain ja ainoastaan puhelimia, jotka vastaavat käyttötarpeitani sekä sopivat budjettiini. Mutta, silti, olisi kivaa jos Nokia jälleen ryhtyisi tekemään juuri tälläisiä luureja.

Soundtrack: Elliott Smith, A Fond Farewell.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Nokialaisissa on ollut paljon outoja vikoja, joten vaihdokkiin on siirryttävä.

Enpä tunne muita älypuhelimia kuin Lumia 800. Olen siihen ollu tyytyväinen ja on ainakin minun tarpeitani vastaava. Ilmaisia sovelluksiakin on ihan riittävästi. Toiminukin puolivuotta moitteettomasti.

Joo. Surkea kinkkien p—nnuolija oot. Maistuu hyvältä?

Mutta vakavasti. Koko mobiilibisness on jo pari vuotta mennyt – ei teinien vaan – varhaisteinien oikkujen mukana. Esitellään ihmepeli jossa on kaikenmaailman ominaisuuksia, mutta itkuparku -markkinavoimat laskee osakkeen hintaa ennen kuin kaikkea on edes esitelty. Voi voi kun ei ole trendiä ja mielikuvaa yhyyy!

Ja vielä enemmän. Kun katsoo ihmisiä Stadissa, niin ne on nenä kiinni vempaimissa eivätkä huomaa ympäristöstään mitään. Säälittävää virtuaalielämää. Oletko itse huomannut syksyn tulevan? Ilma raikastuu ja puiden lehdet hohtavat mitä ihmeellisimmissä väreissä? Kaunista.

itselläni kävi täsmälleen samalla lailla nokian kanssa, kävin viime vuonna vahvojen nokia-lasien läpi puhelimia katsomassa mutta kun ne olivat niin umpisurkeita esim samsungiin verrattuna että en mitenkään voinut hankkia.

ennen nokia oli se joka toi liukuhihnalta reippaasti toistakymmentä luuria vuodessa markkinoille ja silloin joku niistä oli aina sellainen täysosumapuhelin jossa oli kaikki kohdallaan. nykyisin nokia tuo uusia puhelimia markkinoille aivan liian hitaasti.

Ostin ensimmainen Nokiani 1980 luvulla. 1990 luvun alkupuolella firman tyontekijat saivat vain Nokian puhelimet. Heitimme Ericsonit ja Motorolat pois. Samaan aikaan aloin sijoittaa Nokian osakkeisiin. Kaksi vuotta sitten annoin periksi ja Nokiat lahtivat ja iPhonet tulivat tilalle. Valitettavasti omistan viela samat Nokian osakkeet. Harvard Business School tulee kirjoittamaan Nokiasta case studyn missa osoitetaan miten hieno yritys tuhoutuu koska liikkeenjohto tunaroi ja antoi markkinat kilpailijoille. Valitettavaa mutta totta.

Patenttivarkaiden leiriin loikkaaminen vaatiikin vuolaan tilityksen.

Se on kuin ostaisi varastettua tavaraa…jota se tosiasiassa onkin. Jos ostan pöllityn kellon, joudun tuomarin eteen. Kun taas ostaa tavaraa todella suurilta varkailta sillä voi näköjään jopa julkisesti leuhkia.

Jokaisen laitevalmistajan tuotteissa on silloin tällöin esiintynyt vikoja.

Kyllästyin ensimmäiseen kosketusnäyttö-nokiaani. Näyttö meni myös sitten toimimattomaksi.
En tarvinnut edes niitä ominaisuuksia.
Marssin kauppaan ja ostin Nokia C2:n, jolla saan tehdyksi ihan samat asiat kuin ”hienommalla” vempeleelläkin. Tuttuuskin viehättää. Kameraa en käytä, koska minulla on parempi varsinainen kamera, radio on kiva lenkillä. Maksoi 79 euroa.

Älypuhelimet saavat muuttua vielä paljon ennen kuin katson, että vastaan tulee minun tarpeisiini sopiva. Jollaa odotan toki mielenkiinnolla, mutta ihmettelen, olenko jo ruotsalaisen Doron asiakas sitten, kun älyköt vastaavat tarpeisiini.

Kaikki näyttävät ajattelevan että Nokian kuuluu olla 5 vuotta edellä kilpailijoitaan ja nyt kun muutama on kirinyt rinnalle, katsotaan että firma on kontallaan ja ollaan jo ”paskat housuissa” ja kääntämässä selkää.

Voi hyvänen aika sentään…kyllä minä ihmettelen kauhiasti!

Nokia ei ole varsinaisesti koskaan ollut kilpailijoita edellä. Bisnesmallihan oli tehdä kustannustehokkaasti peruspuhelimia joita ostetaan läjittäin. Älypuhelinpuolella taas mentiin ”tasku-PC” linjaa edustavalla kommarilla. Sitten kun Apple tuli puhelinmarkkinoille kilpailijoiden ideat uudella ja näpelöintiin soveltuvalla tavalla yhdistävällä tuotteella Nokialla ei reagoitu käytännössä mitenkään. Sinänsä koko ”Android=Samsung” juttu on omituinen kun niitä andoid-luureja tekee moni muukin valmistaja.

Apple lähti käräjöimään suurimman kilpailijan kanssa mutta googlen kanssa ei uskallettu lähteä riitelemään. Alunperinhän Google ja Apple olivat kavereita eikä androidissa ollut kahta sormea vaativia pyörittely- ja nipistysjuttuja. Sitten edesmenneen Jobsin planeetankokoinen ego tuli tielle ja yhteistyö lopahti.

Samsungin ”kommunikaattori” eli Captive Glide on yksi harvoista näppäimistöllä varustetuista android-luureista. Jenkeissä sitä saa, euroopassa ei. Nyt valmistajilla on varma tieto etteivät kuluttajat halua esiin liu-utettavaa näppäimistöä älypuhelimiin vaan haluavat näpytellä sähköpostit kosketusnäytöltä.. Valtaosa ei tietysti näppäimistöä kaipaa mutta nykytarjonta lähtee siitä ettei sitä kaipaa kukaan.

Kärjistetytsi voidaan sanoa: Niin kauan kuin matkapuhelinmarkkinoilla menestyi hallitsemalla tehokkaasti tuotantoteknologian, oli Nokia ykkönen. Insinöörien olisi pitänyt ymmärtää väistyä ajoissa ja antaa ohjaimet kauppatieteilijöille ja markkinamiehille.

@Nipotan: Suomalaiset tukevat jotain pääsääntöisesti silloin ja vain silloin, kun menestytään. Kun menee huonosti, voidaan kääntää selkä. Ilmiö on havaittavissa niin jääkiekossa, kuin Nokian rintamallakin. Yleisesti ottaen. Tukea vaadittaisiin nimenomaan silloin, kun menee huonosti. Vaikkei sillä, ettäkö Suomen kannatukseen olisi jokin velvoite, mutta ko. käytös silti kummastuttaa.

Kuten jo artikkelissa mainittiin: suomalaiset eivät omista enää, kuin 15 prosenttia Nokiasta. Noin joka kuudes ostettu nokialainen siis vastaisi yhtä täysin suomalaista puhelinta, vaikkei kokonaan suomalaisvalmisteinen puhelin ole edes realismia eikä kuulukaan olla tässä globaalissa maailmassa. Olen samassa jamassa, kuin kirjoittaja Maunula puoli vuotta sitten; eli pitäisi ostaa älypuhelin, muttei kuitenkaan malttaisi luopua Nokia-historiastaan. Nyt myytävät kalleimmat Lumiat olisivat hyytävän huonoja sijoituksia, sillä käyttöjärjestelmä ja sitä myötä applikaatiovalikoima vanhentuvat. Lumia 920 uudella Windows 8:lla vaikutti sopivalta paketilta, vaikkei siinä mitään sinänsä mullistavaa olekaan, mutta sitäkin joutuu odottamaan vähintään vuoden päivät, jotta hinnat laskeutuvat kohdilleen. :-(/

Pari huomiota: tuo Nokia-patriotismin jeesustelusi on (vuosikymmenen) jälkijättöistä, Nokia ei maksa enää ollenkaan veroja Suomeen eikä sillä ole Suomessa mitään tuotantoa – menneen talven lumia (heh) kaiken kaikkiaan.
Ja siinä Samsungin droidi-luurin luotettavuuden ylistämisessä sinua yksinkertaisesti huijattiin ;-)

Ihmettelen suuresti finski-median paasausta nokiasta, kyseessä on kuitenkin vain teknistä hyödykettä valmistava monikansallinen korporaatio.
Luonnollisesti patriotismi on medialle hyödyllinen työkalu myydessä huomiota (median kauppatavara), mutta jokin tolkku pitäisi siinäkin olla, on karannut lapasesta jo kauan sitten koskien nokiaa.

Teknisessä mielessä nokia on paikalleen pysähtynyt dinosaurus joka korisee tuskissaan, suuri köntys jää katsomaan tuoreimpien pelureiden loittonevia takavaloja, ja välimatka kasvaa.
Mikäli em.korporaatio joskus haluaa päästä ”kunnian päivien” tasolle, tai edes lähelle, olisi heidän pistettävä todellinen suurremontti käyntiin, alettava ymmärtämään että asiakas on kuningas, ymmärrettävä että pelkkä ”kiva” brändi ei pärjää tekniikan kilpajuoksussa, asiakkaat ovat vaativia.

”Kotkanpesä” voisi nyt kuitenkin ihan huvin vuoksi katsoa netistä mitä korporaatio tarkoittaa. Eihän se pahitteeksi lisäoppi ole kenellekään.

Olisi noita viisastelujakin mukavampi muidenkin havainnoida.

Kyllä Nokialle pitää olla myös kiitollionen…se oli sentään kohtalaisen pitkään Suomen talousveturi. ”Kotkanpesän” huomautukset Nokiasta ovat…etten sanoisi aika ala-arvoisia. (Alas vajonneita?).

Steve Jobs paljasti vuosia ennen kuolemaansa kuinka Applen perusolemukseen kuului toisten innovaatioiden häpeilemätön varastaminen mutta samalla uhkaaminen muita yhtiöitä näiden ”Applen innovaatioiden” kopioimisesta.

Apple on yhtiö jossa amerikkalainen törkeys ja kaksinaamaisuus sekä selvä valehtelu korostuu. Yhtiön merkittävän saavutus on siinä, että se on hypettämisellä tekemällä Applesta uuden uskonnon onnistunut vetämään kymmeniä miljoonia ihmisiä eteenkin englanninkielisissä maissa nenästä pahemman kerran.