Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Hyvää uutta vuotta!

Marko Maunula
Blogit Americana 29.9.2011 10:27

Rosh Hashanah, juutalainen uusi vuosi, alkoi eilen ja jatkuu huomiseen auringonlaskuun saakka. Nyt on juutalaisen kalenterin vuosi 5772.

Sähköpostittelin heimoon kuuluville kavereilleni hyvän uuden vuoden toivotuksia. He valmistautuivat perinteen mukaisesti syömään omenoita ja hunajaa sekä tekemään lupauksia ja rukouksia hyvän ja oikeamielisen vuoden 5772 puolesta.

Brian, eräs juutalaisista ystävistäni, vieraili loppukesästä Israelissa. Keskustelimme reissusta ja hänen vierailustaan Yad Vashem -holokaustimuseoon, kun Brian sanoi puoliksi liikuttuneena

Marko, olen todella ylpeä sinun kansastasi. Eräs museon näyttelyistä vertasi eri Euroopan maiden juutalaisten lukumäärää ennen ja jälkeen Toisen maailmansodan. Puolassa oli ennen sotaa yli kolme miljoonaa juutalaista, ja sodan jälkeen meitä eli parisataa tuhatta. Suomesta ei heimostamme kuollut kuin kourallinen.”

En ole tietenkään tutustunut tilanteeseen sisältä päin, mutta ulkopuolelta tarkkailtuna suomalaisten asenteet juutalaisia kohtaan ovat ihailtavan tasapuolisia ja paikoitellen jopa myönteisiä. Suomen toimet Toisen maailmansodan aikana ovat siitä hyvä esimerkki. Tänään Suomen pieni juutalaisyhteisö on integroitunut ja itsestäänselvä osa suomalaista katukuvaa.

Toinen maani, Yhdysvallat, on ollut liki edelläkävijä Abrahamin heimon tasa-arvoisessa käsittelyssä sekä sen integroimisessa yhteiskuntaan. Sulautuminen on ollut niin totaalista, että nyt jotkut rabbit ja juutalaisen kulttuurin aktivistit pelkäävät koko juutalaisen identiteetin katoamista.

Pelkoihin on syytä. Läheisimmästä ystäväpiiristäni kolme ovat juutalaisia. Jokaiselle heistä juutalaisuus merkitsee kulttuuria enemmän kuin uskontoa, sekä joustavaa ja paikoitellen yhä häilyvämpää identiteettiä. Jokainen kavereistani on mennyt naimisiin kristityn naisen kanssa. Kaikki kolme antavat lastensa päättää josko he haluavat käydä läpi Bar- tai Bat Mitzvahin, ja yhden tyttärestä on tullut syvän uskonnollinen kristitty seurakuntanuori. Vain yksi salli pojalleen rituaalisen ympärileikkauksen, ja sekin johtui rabbi-isän ”lempeästä” painostuksesta.

Juutalainen kulttuuri on upea. Se painottaa oppineisuutta, hyvää työmoraalia, oikeudenmukaisuutta, vieraanvaraisuutta, ja anteliaisuutta. Integroituminen yhteiskuntaan on tietenkin loppusaldossa erinomainen asia, mutta olisi synti ellei perinteinen juutalainen kulttuuri säilyisi elossa myös Yhdysvalloissa – tai Suomessa.

Hyvää uutta vuotta! L’shana tova!

Soundtrack: Lou Reed, Satellite of Love.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Perinteisessä juutalaisuudessa on myös se erityispiirre, että ei tarvitse miettiä tuonpuoleista, taivasta tai helvettiä. Se osasto jätetään Jumalan huolehdittavaksi ja päätettäväksi.
Eli kristinuskoon oleellisesti kuuluva pelkoelementti puuttuu.
Näin goj:n logiikalla voisi ajatella, että juutalaisuudessa taivas tai helvetti on itse rakennettu maan päällä.
Mitä sanoo David K.?