Hyvää ja huonoa aktivismia

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viime viikolla vierailin Harlem Renaissancea käsittelevässä konferenssissa. Paine Collegessa augustassa Georgiassa järjestetty tapahtuma oli mainio akateeminen kokoontuminen, jossa puimme afroamerikkalaisen historiankirjoituksen ja varsinkin Harlem Renaissance -tutkimuksen viime aikojen kehitystä.

Vapaassa kahvikuppikeskustelussa vanhempien afroamerikkalaisten historioitsijoiden kanssa keskustelun aiheeksi nousi afroamerikkalaisen aktivismin alamäki.

Muutamien korkean profiilin poliisiampumisten synnyttämä Black Lives Matter -liike sai keskustelukumppaneiltani sympatiaa ja ymmärystä mutta myös tiukkaa kritiikkiä.

”Afroamerikkalainen yhteisö kärsii johtajuuden puutteesta. Kaikki vain haluavat julkisuutta, ketään ei kiinnosta tehdä tylsää poliittista kenttätyötä”, eräs vanhempi professori ja kansalaisoikeusliikkeen henkilökohtaisesti muistava herra sanoi. Muut kuulijat nyökyttelivät hyväksyvästi.

Black Lives Matter -liike on tehnyt näyttäviä mediaiskuja erityisesti demokraattisten kandidaattien vaalitapahtumiin. He saapuvat paikalle protestoimaan ja vaatimaan ehdokkailta enemmän toimia poliisin väkivaltaa vastaan.