Hyvää itsenäisyyspäivää, Yhdysvallat: olet edelleen pohjimmiltaan reilu maa
Maahanmuutto on Yhdysvaltojen ehkä mittavin voimavara. Kukaan ei voi perustellusti syyttää maahanmuuttajien elävän yhteiskunnan kukkarolla.
Heinäkuun 4. päivä juhlimme jälleen Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää. Tapojeni mukaisesti vietän päivän ajatellen Yhdysvaltojen hyviä puolia, ja miksi minusta tuli, vapaaehtoisesti sekä huolellisen harkinnan jälkeen, amerikkalainen.
Tänä vuonna keskityn Yhdysvaltojen ehkä mittavimpaan voimavaraan, eli maahanmuuttoon ja Yhdysvaltojen kykyyn ja avoimuuteen tarjota maahanmuuttajille kyvyn kiivetä niin korkealle kuin lahjat ja työetiikka riittävät.
Elon Musk, Sergei Brin, Dagmar Dolby, Jensen Huang, Ramzi Musallam, Tope Awotona, ja Jay Chaudry edustavat vain kourallista ulkomailla syntyneistä amerikkalaisista miljardööreistä. He ovat etnisesti valkoisia, intialaisia, aasialaisia ja mustaihoisia. Uskonnoltaan he ovat protestantteja, juutalaisia, hinduja, muslimeja ja katolisia.
Kaikkiaan 148 amerikkalaista maahanmuuttajaa on palkittu Nobelilla. Viime vuonna Yhdysvaltojen saamista kuudesta Nobelista neljä meni maahanmuuttajille. Liki puolet amerikkalaisista yliopistoista valmistuneista tohtoreista on maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia opiskelijoita.
Työkaverini syntyivät ympäri maapalloa: Venäjä, Latvia, Kamerun, Senegal, Japani, Kiina, Georgian tasavalta ja Kreikka tulevat heti mieleen. Kun kutsumme vaimon kanssa kavereitamme kylään, me puhumme englantia muun muassa suomalaisella, ruotsalaisella, eteläafrikkalaisella, filippiiniläisellä, senegalilaisella ja meksikolaisella aksentilla.
Onkologini on Lähi-idästä saapunut muslimi ja hammaslääkärini on persialainen. Pesetän pukuni ja kauluspaitani korealaisen perheen pyörittämässä firmassa. Suosimamme etniset ravintolat ovat perheyrityksiä, joiden omistajat tulevat Etiopiasta ja Koreasta, Meksikosta ja Israelista, Japanista ja Intiasta.
Amerikkalainen yhteiskunta on huomattavasti kiinnostuneempi ideoistasi, taidoistasi ja älystäsi kuin pigmentistäsi, uskonnostasi tai syntymäpaikastasi. Teet sitten sähköautoja, elokuvia tai tacoja, ainoastaan työsi laatu kiinnostaa asiakkaita.
Yhdysvalloilla on luonnollisesti pitkä kokemus maahanmuutosta. Maan historiasta löytyy rasistisia maahanmuuton vastaisia liikkeitä. Itä- ja eteläeurooppalaiset, aasialaiset, irlantilaiset ja latinot ovat paikoitellen kokeneet vahvaa ja jopa väkivaltaista vastustusta.
Tänään maahanmuuton vastaisuus keskittyy Donald Trumpiin ja maga-liikkeeseen. Rasistiset punaniskat tarjoavat hyviä kommentteja eurooppalaisiin iltauutisiin ruokkimaan eurooppalaista ylemmyydentunnetta. Mutta näiden punaniskayhteisöjenkin huoltoasemat, motellit, ravintolat ja pesulat ovat usein maahanmuuttajien pyörittämiä perheyrityksiä.
On myös syytä tehdä ero laittoman maahanmuuton kritiikin sekä muun maahanmuuton vastaisuuden välillä. Miljoonat amerikkalaiset kannattavat laillista maahanmuuttoa, mutta vaativat tiukempaa kontrollia etelärajalle. Tässä ei ole eettistä tai loogista ristiriitaa.
Onnistuneelle maahanmuuttopolitiikalle ja integraatiolle on monta selitystä, mutta yksi tärkeimmistä on, että kukaan ei voi perustellusti syyttää maahanmuuttajien elävän yhteiskunnan kukkarolla. He saavat ja käyttävät vähemmän etuisuuksia kuin syntyperäiset amerikkalaiset. Työnteko on integraation paras työkalu.
Amerikkalainen yhteiskunta on pohjimmiltaan reilu ja tasa-arvoinen. Sen sosioekonominen liikkuvuus on valitettavasti hidastunut, ja yhä useampi syntyy ja kuolee samassa sosioekonomisessa lokerossa. Ongelma on vakava ja tarvitsee huomiota.
Silti me amerikkalaiset useimmiten päädymme kykyjemme edellyttämään tulo- ja koulutusluokkaan, ja me maahanmuuttajat emme ole poikkeus. Tämä on Yhdysvaltojen lupaus, jonka useimmat meistä ovat havainneet todeksi omassa elämässämme.
Soundtrack: Woody Guthrie, This Land Is Your Land