Hyvää itsenäisyyspäivää, Yhdysvallat – kuohuvan pinnan alta löytyy upea kulttuuri
Tänä vuonna itsenäisyyspäivää juhlitaan hämmentyneessä ilmapiirissä.
Tänä vuonna Yhdysvallat juhlii itsenäisyyspäiväänsä hämmentyneessä ilmapiirissä.
Joillekin juhla on poikkeuksellisen iloinen. Talous kasvaa kohisten, Valkoisessa talossa on republikaani ja Yhdysvalloista on kehittymässä omaa polkuaan kulkeva, itsenäinen ja itsepäinen toimija kansainvälisessä politiikassa.
Poliittisen opposition barbeque maistuu happamalta. Heillä ei ole ainoastaan poliittisia erimielisyyksiä istuvan hallinnon kanssa, vaan he myös pelkäävät maan poliittisten instituutioiden puolesta.
Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että Yhdysvallat on muuttunut dramaattisesti Donald Trumpin lyhyen presidenttikauden aikana. Vuosikymmeniä kestänyt poliittisen kulttuurin murros on lähellä huipentumista.
Kaiken poliittisen hurmion ja huolen alta löytyy arkipäiväinen Amerikka. Itse pyrin unohtamaan politiikan edes yhden päivän ajaksi ja juhlia Yhdysvaltojen parhaita puolia: pieniä, arkipäiväisiä asioita, jotka tekevät elämästä hauskaa ja kiinnostavaa.
Musiikki
On itsestäänselvyys, että Yhdysvallat on pitkälti vastuussa modernin maailman soundtrackista. Historia sikseen, Yhdysvallat tuottaa tänäänkin valtavasti kiinnostavaa musiikkia. Atlantan trap-scenestä Father John Mistyn sarkastiseen osuvuuteen, Wilcon Americanasta Sturgill Simpsonin alt-countryyn, hyvä uusi musiikki suorastaan tulvii kaiuttimista.
Kosmopoliittisuus
Kotikaupunkini Atlantan metropolialueella asuu noin puoli miljoonaa latinoa, liki 200 000 intialaista, 100 000 korealaista, 60 000 vietnamilaista, noin 50 000 venäläistä ja kylliksi suomalaisia pienehkön, mutta virkeän ja hauskan yhteisön muodostamiseksi. Täällä kosmopoliittisuus ei useimmiten tarkoita pieniä klikkejä ja etnisiä ghettoja, vaan virkeää ja kiinnostavaa kulttuurien kanssakäymistä amerikkalaisuuden idean puitteissa.
Energia
Amerikkalainen liikkuu nopeasti. Kun hän saa idean, se muuttuu todeksi nopeasti. Optimismi, yrittämisen halu, ja valtava energia ohjaavat kansakuntaa. Tämä on tehnyt maasta uskomattoman dynaamisen tieteen ja taiteen keskuksen. Kun joskus tulevaisuudessa kirjoitamme aikakautemme historian, San Franciscon ja Piilaakson alue on aikakautemme versio renesanssin Firenzestä. Alue muuttaa sitä miten me työskentelemme, viihdytämme itseämme, kommunikoimme ja kulutamme.
Sosiaalisuus
Amerikkalaiset, varsinkin kotiseudullani etelässä, ovat todella kivoja ihmisiä. Heillä ei ole tarvetta piiloittaa epävarmuuttaan töykeyden taakse. Hypersosiaalinen kulttuuri luo omanlaisensa, ei-niin-syvän mutta silti mukavan sosiaalisen verkoston meidän ihmisten välille. Metrossa istuminen tai työn jälkeisen oluen hörppääminen on kivempaa kun juttelee vieruskaverin kanssa.
Hyvää 242. syntymäpäivää, Yhdysvallat!
Soundtrack: Sturgill Simpson, Call to Arms.