Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Hyvää 236. syntymäpäivää, Yhdysvallat!

Blogit Americana 4.7.2012 10:56
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Amerikan Yhdysvallat täyttää tänään 236 vuotta. Juhlan kunniaksi muistakaamme jälleen Yhdysvaltain hyviä puolia.

Pakkomielteenomaisesti vihattu ja liki palvovasti rakastettu Yhdysvallat herättää ihmisissä voimakkaita tuntemuksia. Useimmiten tuntemusten, niin positiivisten kuin negatiivistenkin, voimakkuus on kääntäen suoraan verrannollinen maan tuntemisen syvyyteen.

Vannoutuneimmat Yhdysvaltojen vihaajat löytyvät useimmiten maassa vierailemattomien, television ja punavihreiden tekstien varaan Amerikka-kuvansa rakentaneiden parista. Vannoutuneimmat Amerikka-fanit ovat yleensä Happy Days -romantiikkaan vannovia nostalgikkoja, joiden Amerikka-tuntemus rajoittuu myös televisioon tai vuosikymmenen takaiseen Floridan keikkaan.

Yhdysvallat on maa ja maanosa. Sen osavaltiot poikkeavat rajusti toisistaan, ja Mississippin ja Massachusettsin pistäminen samaan pakettiin on kuin sanoisi, että Suomi ja Kreikka ovat samanlaisia, sillä ne molemmat ovat EU-maita. Yhdysvaltojen tunteminen on vaikeaa. Kahdenkymmenen vuoden asumisen ja Yhdysvaltain historian ja kulttuurin tutkimisen jälkeen olen hiljalleen oppinut ymmärtämään asuinmaatani – ainakin jotenkuten.

Yhdysvaltain syntymäpäivän kunniaksi listaan tässä muutaman uuden ja laajennetun (subjektiivisen) hyvän puolen Yhdysvalloista, edellisten vuosien listojen lisäksi. Lisäehdotuksia otetaan ilolla vastaan.

Kaupungit
Muutamat lempikaupungeistani sijaitsevat Yhdysvalloissa. Maailmassa tuskin on toista yhtä luonnonkaunista kaupunkia kuin San Francisco. New York on maailman pääkaupunki, jonka tarjonta kulttuurista kauppaan on tasoltaan ja kirjoltaan liki käsittämätömän laajaa. Boston on huippuluokan yliopistoineen eräs maailman älyllisen elämän tärkeimmistä keskipisteistä. New Orleans ja Memphis ovat modernin populaarimusiikin tärkeimmät kehdot. Atlanta osoittaa, että moderni suurkaupunki voi olla ystävällinen ja rento kuin Etelän pikkukaupunki.

Perustuslaki
Yhdysvallat on harvoja maita maailmassa, jonka olemassaolo ei perustu jaettuun historiaan, kieleen, tai etniseen perimään. Kun minusta tuli Yhdysvaltain kansalainen, en luvannut puolustaa maaplänttiä nimeltä Yhdysvallat. En myöskään luvannut puolustaa maan johtajaa tai sen insituutioita. Lupasin puolustaa Yhdysvaltain perustuslakia ja sen yleviä periaatteita. Luepa teksti (se on yllättävän lyhyt), ja havaitset, että se todellakin on puolustamisen arvoinen.

Urheilu
Eurooppalaisen kansallismielisyyttä tai luokkayhteiskunnan rajoja painottavan urheilumelskaamisen rinnalla amerikkalainen urheilukulttuuri on ilahduttavan maltillista. Poissa ovat väkivalta ja päätön riehuminen (paitsi aniharvoin, Detroitin tai muutamien yliopistokaupunkien juhliessa mestaruuksia) sekä vannoutunut toisten kansakuntien ja naapurustojen viha. Ainoat Yhdysvalloissa näkemäni vakavat urheiluun liittyvät riidat ovat tapahtuneet jalkapallon MM:n tai EM:n pillastuttamien eurooppalaisten siirtolaisten täyttämissä baareissa.

Multietnisyys
Asuinkaupunkini Atlanta on valtaosin afroamerikkalainen. Oma naapurustoni on valtaosin juutalainen. Yliopistoni opiskelijat ovat valtaosin afroamerikkalaisia, mutta latinojen, aasialaisten, ja valkoisten määrä on melko tasainen. Jokainen kulttuuri on tuonut oman rikkaan lisänsä kosmopoliittiseen kaupunkiin, eikä yksikään ryhmä suhtaudu toisiinsa outoina tai ”heidän” kaupunkiinsa kuulumattomina alakulttuureina. Yhdysvallat ja Atlanta eivät ole rodullinen onnella, mutta moderni Yhdysvallat suhtautuu monikulttuurisuuteen (huom: ei sama asia kuin multikulturalismi) huomattavasti Eurooppaa paremmin.

Hyvää syntymäpäivää, Yhdysvallat!

Soundtrack: LCD Soundsystem, New York, I Love You But You’re Bringing Me Down.