Historioitsijat vaikenivat Cortésin valloitusretken vuosipäivänä – ja hukkasivat hyvän tilaisuuden myyttien murtamiseen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun espanjalainen Hernán Cortés aloitti valloitusretken asteekkien valtakuntaan.

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Hernán Cortés käynnisti valloitusretken asteekkien valtakuntaa vastaan. Amerikkalaiset historioitsijat ovat olleet vuosipäivästä oudon hiljaa.

Vuonna 1519 Cortés suuntasi 11 aluksen ja yli 600 miehen kera Kuubasta kohti Meksikon itärannikkoa. Retkelle lähdettiin vastoin kuvernöörin määräystä.

Espanjalaiset olivat tietoisia voimakkaasta heimosta, joka dominoi nykyisen Mexico Cityn aluetta. Cortésin kunnianhimo oli kuitenkin pelkoa voimakkaampi. Hän oli valmis vaarantamaan oman sekä joukkojensa hengen maineen ja mammonan takia.

Rantauduttuaan nykyisen Meksikon itärannikolle Cortés turvautui sekoitukseen sotilaallista voimankäyttöä ja diplomatiaa. Espanjalaisten teknologisesta (hevoset, haarniskat, tuliaseet, miekat) ylivoimasta huolimatta reilut 600 miestä eivät olisi kykeneet valloittamaan satojen tuhansien asukkaiden valtakuntaa ilman apuvoimia.

Cortés liittoutui paikallisten alkuperäisasukkaiden kanssa ja onnistui lopulta valloittamaan asteekkien tärkeimmän kaupungin Tenochtitlanin.  Tämä loi pohjan Espanjan vallalle nykyisen Meksikon alueella.