Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Herman Cain: pizzapomon nousu ja uho

Marko Maunula
Blogit Americana 25.10.2011 12:15

Herman Cain, pizzaketjun toimitusjohtaja, on vahvassa nostossa republikaanien presidenttiehdokkaaksi, mutta tähdenlento on pian ohi.

Jokainen vaalikausi tuottaa muutaman komeetta-ehdokkaan, mutta tällä kertaa republikaanit ovat löytäneet ja hylänneet jo kourallisen suosikkeja: Sarah Palin, Michele Bachmann, Rick Perry, ja nyt Herman Cain.

Republikaanien esivaalien asetelma on selvä. Kisa käydään Mitt Romneyn sekä anti-Romneyn välillä, ja tällä hetkellä anti-Romneyn roolia pitää georgialainen pizzamies, motivoija, sekä talk show -isäntä.

Cainin suosio on helppo ymmärtää. Karismaattinen mies on taitava puhuja ja väittelijä. Hän tarjoaa helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin, vedoten taitavasti massojen viisauteen. Huumorintajuinen Cain myös ymmärtää aurinkoisen konservativismin olemuksen paremmin kuin useimmat republikaaniset nykytoverinsa.

Työväenluokasta suuren firman toimitusjohtajaksi nousseen Cainin elämäntarina on myös vetoava. Se sisältää kaikki amerikkalaisen unelman tunnusmerkit: vahva työmoraali, perhekeskeisyys, vahva henkilökohtainen usko, sekä anteeksipyytelemätön suhtautuminen omaan vaurauteen.

Silti, Cainin ehdokkuus olisi katastrofi republikaaneille sekä Yhdysvalloille.

Cainin ehdokkuuden suurin ongelma on, että hän ei näytä kunnolla ymmärtävän presidentin tehtäviä sekä Yhdysvaltain perustuslakia. Hän on valmistautunut tehtävään erittäin huonosti. Varsinkin ulkopolitiikassa Cain on paitsi koulimaton, mutta myös liian välinpitämätön oppiakseen nopeasti lisää.

Talouspolitiikassa Cainin ajama 9-9-9 ohjelma, eli yhdeksän prosentin tulovero, yhdeksän prosentin liikevaihtovero, sekä yhdeksän prosentin yritysvero tarjoaa hyvän sloganin, mutta toteutettuna vero nostaisi alempien tuloluokkien sekä jopa keskiluokan verotusta.

Anti-Romney joukot, eli konservatiiviset ja evankeliset republikaanit, ovat nyt ryhmittyneet Cainin taakse. Hänen suosionsa on leveää, mutta ei kovinkaan syvää. Tämä ei näytä vaivaavan Cainia.

Cain hutera kampanjakoneisto sekä rento asennoituminen koko kampanjaan vihjaavat, että hän ei liene täysin tosissaan. Tehokas kampanja vaatii vuosikausien valmistautumista, kallista koneistoa, sekä ammattimaista henkilökuntaa. Cainin kampanjalla ei ole mitään näistä.

Pohjimmiltaan miehen kampanjassa on kyse valtakunnanlaajuisesta Herman Cain -markkinointikampanjasta, joka tullee päättymään hyvätuloisen kommentaattorin hommiin amerikkalaisessa mediassa.

Soundtrack: Parliament Funkadelic, One Nation under a Groove.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Amerikan presidentinvaalit ovat todellakin kiehtovaa seurattavaa, ilmeisesti Herman Cain on juuri nyt kuumaa tavaraa; kirjoitin itsekin hänestä juuri: http://kivisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86697-hieno-kampanja-hermanni .
”Anti-Romney” on minusta varsin osuva konsepti. Loppujen lopuksi käynee niin, että Obaman vastaehdokas ei ole Romney vaan ”no, Romney kai sitten”. Kannatus on kova, mutta suuri osa tuntuu tukevan häntä pitkin hampain, ja loput republikaanit taipunevat vasta pakon edessä. Eikä syynä ole vain kristillinen kuppikuntaisuus vaan se tosiseikka, että Romney on loppujen lopuksi varsin fiksu ja maltillinen poliitikko, jolle esivaalien konservatiivinen fanaattisuus on pelkkää kulissia. Ronald Reaganhan oli ainoa Amerikan presidentti joka oli _ammatiltaan_ näyttelijä :P.

Näitä luetaan juuri nyt