Harris vastaan Trump: onko vaalikamppailun suunta kääntynyt?
Harrisin kampanja vaikuttaa junnaavan, ja viime aikoina vauhdissa on pikemminkin ollut Trumpin kampanja, Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula kirjoittaa.
Kamala Harrisin presidenttikampanjan alku oli poliittinen blitzkrieg.
Kun Joe Biden luopui kisasta, Harris varmisti muutamassa päivässä kaikkien keskeisten demokraattipuolueen johtajien tuen. Hän aloitti sarjan kampanjatapahtumia, jotka pidettiin täysille, hurmoshenkisille saleille. Harris sai demokraatit jälleen uskomaan mahdollisuuksiinsa marraskuussa pidettävissä vaaleissa.
Tim Walzin valinta varapresidenttiehdokkaaksi oli ajoitettu taitavasti. Keskilännen perusmies oli hyvää vastapainoa Harrisin kalifornialaiselle tyylille. Metsästävä mutta vähemmistöjen huoliin reagoiva Walz vetosi demokraattien molempiin ääripäihin.
Kampanjalla oli kiistatta energiaa. Kontrasti Donald Trumpin pitkiin ja sekaviin vaalitapahtumiin oli päivänselvä. Republikaanit ja Trump itse vaikuttivat hätääntyneiltä.
Tänään Harrisin kampanja vaikuttaa juuttuneen melko staattisiin kannatusnumeroihin, ja Trumpin kampanja on toipunut. Harrisin kampanja on yrittänyt etsiä uusia teemoja ja taktiikoita, mutta viime viikkoina vauhdissa on ollut pikemminkin Trumpin kampanja.
Tämä ei ole tavatonta amerikkalaisessa politiikassa. Tasaisesti jakaantuneessa maassa kampanjat nousevat ja laskevat kuin lastut laineilla. Mutta Harrisin on pian löydettävä uusi ja tehokas piristysruiske.
Republikaanit ovat pyrkineet tekemään Harrisista ”wokeiston” ehdokkaan, millä on nakerrettu Harrisin tiimin huolella rakentamaa imagoa maltillisesta keskitien demokraatista.
Vuoden 2020 presidenttikampanjansa aikana Harris ankkuroi itsensä pitkälti woke-kulttuuriin. Hän kannatti muun muassa veronmaksajien kustantamia sukupuolenkorjausleikkauksia vangeille. Nyt nämä vanhat videoklipit ovat palanneet kummittelemaan republikaanien vaalimainoksissa – ja ne tehoavat.
Harrisin kampanja ja muut demokraattiset ryhmittymät ovat olleet yllättävän kevytnyrkkisiä hyökkäyksissään Trumpia vastaan. Trump on tavoilleen uskollisesti tunkenut joka kanavan täyteen valheita ja hyökkäyksiä, kuten viime viikkoiset väitteet, joiden mukaan liittovaltio olisi hylännyt hurrikaanien uhrit.
Republikaanien hyökkäykset ovat olleet aggressiivisempia ja taitavasti toteutettuja, kun taas Harrisin tukijoukot eivät ole rummuttaneet Trumpin kampanjaa amerikkalaista demokratiaa, perustuslakia ja totuutta vastaan.
Trumpin joukkue on myös tehokkaasti vedonnut nuoriin miesäänestäjiin – latinot ja afroamerikkalaiset mukaan lukien. Harrisin joukkue vaikuttaa ottaneen nuoret ja vähemmistöäänestäjät liian itsestään selvästi.
Harrisin kampanja on viime päivinä alkanut lyömään lujempaa. Televisiomainoksissa entiset Trumpin hallinnon jäsenet ja muut korkean tason kansallisen turvallisuuden johtajat puhuvat Trumpista vaarana amerikkalaiselle demokratialle. Se on tehokasta. Harris itse on koventanut retoriikkaansa parilla pykälällä.
Missä Harris on etulyöntiasemassa? Demokraatit ovat rakentaneet erinomaisen kenttäkoneiston. Esimerkiksi Georgiassa, vaalien tärkeässä taisteluosavaltiossa, demokraateilla on 28 alueellista vaalitoimistoa, 174 palkallista työntekijää ja noin 35 000 vapaaehtoista.
Tiukassa vaalissa puolueiden kenttäkoneistot voivat nousta ratkaisijoiksi. Kun Trump luuli kampanjoivansa Bidenia vastaan, republikaanit alkoivat uskoa murskavoittoon. Harrisin alkukampanjan innostus sai demokraatit unelmoimaan sinisestä aallosta.
Poliittinen aritmetiikka ei silti ole muuttunut. Muutamat kymmenet tuhannet äänestäjät kourallisessa osavaltioita ratkaisevat Yhdysvaltojen – ja maailman – tulevaisuuden.
Soundtrack: James Brown, Funky President (People It’s Bad)