Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Haluatko vaurastua? Hylkää rasismi

Marko Maunula
Blogit Americana 12.5.2009 16:30

Rasismi on raskasta uhreille. Mutta se on haitallista myös rasisteille – eikä ainoastaan henkisesti. Rasismi käy myös rasistien lompakolle.

Ta-Nehisi Coates, The Atlantic -lehden erinomainen toimittaja, käsitteli viime viikolla blogissaan rasismin vaikutuksia Etelän valkoiseen väestöön. Etelän afroamerikkalaiset ovat kokeneet rasismin kipeästi, mutta he ovat myös tienneet, että rasismi vahingoittaa vielä enemmän Etelän valkoisen väen henkeä ja sielua.

Valkoisten itseriittoinen uskomus omaan erinomaisuuteensa, sekoitus vihaa ja väheksyntää, jolla he ovat käsitelleet mustia, sekä kulturaalinen linnoittautuminen menestyksekästä pohjoista vastaan ovat historiallisesti tukahduttaneet Etelän kasvua.

Mustan paaria-luokan hyväksikäyttö ja alistaminen ehkäisivät talouden koneellistumisen ja teollistumisen. Pelko, että myös mustat voisivat hyötyä koulutuksesta, sai usein Etelän valkoiset torjumaan liittovaltion tuen alueen koululaitoksille. He ennemmin tuhosivat maan kuin jakoivat sen hedelmät afroamerikkalaisten kanssa.

Rasismi on ehkä merkittävin Etelän historiallisen köyhyyden syy. Kuinka valtava määrä taitoa ja muuta inhimillistä pääomaa menikään hukkaan? Montako potentiaalista neroa katosi rasismin ikeessä?

Historioitsijoille tämä on tuttua juttua, mutta on hyvä nähdä tämän viisauden leviävän laajemmin. Rasismi on haitallista myös rasisteille. He ovat myös uhreja.

Olemmeko me suomalaiset olleet myös rasismin uhreja – aidan molemmin puolin?

Minun sukupolveni päähän iskostettiin jo lapsena ryssänpelko ja tieto, että hurrit ovat homoja! Vain suomalaiset osasivat/tiesivät/ymmärsivät miten asiat pitää tehdä ja hoitaa. Ulkomaalaisia piti kyräillä ja kohdella sekoituksella ylemmyyden- sekä alemmuudentunnetta. He kaikki halusivat Suomeen, mutta onneksi Eila Kännö piti rajat kiinni!

Samanaikaisesti me olimme finnjäveleitä ja Länsi-Euroopan maalaisserkkuja. Huonon kansallisen itsetunnon pohdiskelu oli älyllistä kansallisurheilua.

Suomalaisen on helppo samaistua Etelän historiaan. Molempien maiden tarinat kertovat ylpeästä kansasta vahvemman naapurin puristuksessa. Hävityt sodat, köyhyys, omaperäinen kulttuuri, skitsofreeninen itsetunto, valtava luovuus ja uusi globalisaatio ovat olennaisia teemoja molempien historiassa.

Sekä Suomen että Etelän vaurastuminen alkoi, kun me avauduimme, henkisesti ja fyysisesti, muulle maailmalle sekä erityisesti sen ihmisille. Uusi avautuminen on nostanut maamme taloutta ja profiilia. Jopa Silvio Berlusconin naurettava kuittailu on esimerkki Suomen nousseesta profiilista, uskon. Olisiko hän 30 vuotta sitten vaivautunut edes kommentoimaan mokomaa jääkarhujen maata?

Suomen rasismi ei tietenkään ole verrattavissa Etelään. Etelä meni sotaan puolustaakseen orjuutta. Lynkkaus ja rotuerottelu ovat olleet pöyristyttävä osa alueen historiaa. Silti, suomalaisten historiallinen sulkeutuneisuus ulkomaalaisia kohtaan ja maan suljetut rajat kertovat samansukuisesta asenteesta muuta maailmaa kohtaan.

Tämä asenne on, onneksi, kuolemassa, niin Etelässä kuin Suomessakin. Uusi Suomi, kuten uusi Etelä, ovat omien mantereittensa kiinnostavimpia alueita. Suuri kiitos menestyksestä kuuluu avautumiselle.

Soundtrack: Drive-By Truckers, Southern Rock Opera (koko CD).

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Orjuus rikastutti etelää pohjoiseen verrattuna hyvin vielä 1840-luvulla, mutta vähenevässä määrin sen jälkeen. Kuitenkin vielä 1861 puuvilla (jota ei voitu vielä koneiden avulla kerätä) oli valtava tulonlähde etelävaltioille. Eivätpähän vaan tajunneet, että orjuuden aika oli moraalisesti ohi (onko se koskaan moraalisesti oikeutettua?) jo kauan ennen koneiden tuloa.

Olen jonkin verran perehtynyt Yhdysvaltain sisällissodan syntyyn ja kulkuun, ja nykypäivänä on aivan hassua lukea aikalaisten etelävaltiolaisten kiihkeitä perusteluja orjuuden puolesta. Melkein yhtä hassua se oli jo sen ajan eurooppalaisillekin, tosin halpa puuvilla kiinnosti enemmän. Väitteet menivät yleensä siihen suuntaan, että orjuushan on afrikkalaisille itse asiassa siunaus, pohjoisen tehdastyöläiset ovat paljon kurjemmassa asemassa. Lisäksi kyse on tietenkin valkoisen miehen velvollisuudesta + taakasta jne. jne. Sekoitetaan vielä soppaan kirjoittajan mainitsemat silloisen etelän herrasmiehen vähintäänkin omalaatuiset kansalliset piirteet, niin tuloksena on kyllä hyvin omituinen ja anakronistinen yhteiskunta.

Jos haluaa yhdestä kirjasta saada kattavan kuvauksen tuon konfliktin synnystä ja kulusta, suosittelen James McPhersonin ”Battle Cry of Freedom”:ia.

Hyva Henri K., Mikali aihe kiinnostaa, suosittelen lampimasti Douglas A. Blackmonin uutta Pulizer-voittajateosta Slavery by Another Name. Erinomainen kirja todistelee vakuuttavasti, miten orjuus kaytannossa jatkui Etelassa viela vuosikymmenia sisallissodan jalkeenkin.

PS. Olet nakojaan perehtynyt George Fitzhughin tuotantoon. Fitzhugh esitti juuri mainitsemiasi orjuuden puolustuspuheita, tuomiten pohjoisen teollisuusvetoisen kapitalismin ja ihaillen lupaavaa saksalaista filosofia ja kapitalismin kriitikko Karl Marxia.

Kiitos vinkistä, sisällissodan jälkeinen aika onkin jäänyt vähän tuntemattomammaksi. Täytyypä perehtyä teokseen, tilanne lienee tosiaan ollut aika karmea hävityn sodan jäljiltä. Demobilisoitu, katkeroitunut armeija + muu väestö, pohjoisesta tulee ent. orjia ja ”carpetbaggereita”, joiden asenne on avoimen ilkkuva jne. jne. Ei taida Ku Klux Klanin synty olla mikään ihme (siinäkin kyllä sellainen posse, jossa kiteytyy erittäin hyvin nämä Etelän pahimmat älyttömyydet).

Varmaan mukana oli tämä Fitzhughkin (en nyt lonkalta muista), mutta muistan useammasta teoksesta lukeneeni juuri näitä vastakkainasetteluja ”etelän orja valistuneen plantaasinomistajan hyvin huolehtimana” vs. ”pohjoisen tehdastyöläinen ökyporhon riistettävänä”. Anakronismiin vielä palatakseni, jokseenkin hämmentävää on myös lukea, miten 1800-luvun yhteiskunnan parhaimmat mielet perustelevat orjuutta antiikin Roomalla ja Kreikalla. :D

Mikä on aineisto? Ihmiset ovat köyhempiä niissä USA:n osissa, joissa on paljon mustia kuin niissä USA:n osissa, jotka ovat puhtaan valkoisia.

Mikä on tulkinta? Valkoisten näkymätön rasismi naapureissaan asuvia mustia kohtaan aiheuttaa heidän köyhyytensä.

Näitä luetaan juuri nyt