Gordon Sondlandin todistus pakottaa republikaanit tekemään vaikean valinnan: kumpi on lopulta tärkeämpi, puolueen vai valtakunnan etu
Trumpin itsensä nimittämää Sondlandia on vaikea syyttää "syvän valtion" agentiksi.
Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland tuhosi presidentti Donald Trumpin puolustuksen valtakunnanoikeudessa.
Sondland todisti Trumpin vaatineen Ukrainan tutkivan Burisma-salaliittoteoriaa sekä Ukrainan sekaantumista vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Julkinen ilmoitus tutkimuksista oli edellytys Yhdysvaltain tuelle Ukrainan sodassa Venäjän tukemia separatisteja vastaan.
Sondlandin todistus tuki aikaisempien kuulusteltavien narratiivia tapahtumien kulusta, mutta nyt Yhdysvallat kuuli tapahtumista suoraan Trumpin keskeiseltä luottomieheltä Ukrainassa. Vannoutuneimpienkin Trumpin tukijoiden on nyt erittäin vaikea kiistää Trumpin vaatineen palvelusta palveluksesta (quid pro quo).
Republikaanien on mahdotonta kutsua Sondlandia Trumpin vastaisen salaliiton tai ”syvän valtion” agentiksi. Sondland lahjoitti yli miljoona dollaria Trumpin vaalikampanjalle. Trump itse nimitti hänet tehtäväänsä.
Republikaanien Trumpin puolustaminen on toistaiseksi ollut energistä mutta hajanaista. Trumpin tukijat ovat kiistäneet quid pro quon, väittäneet todistajia valehtelijoiksi ja hyökänneet koko prosessia vastaan.
Nyt republikaanien on myönnettävä, että Trump sitoi oman poliittisen etunsa Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan tai vaihtoehtoisesti valehdeltava itselleen ja Yhdysvalloille. Todisteet ovat normaalin arvioijan silmin kiistattomat. Jos haluaa yhä uskoa muiden todistajien sijaan Trumpia, se vaatii tahdonvoimaa sekä faktat ja logiikan ohittavaa ideologista omistautumista.
Kun valtakunnaoikeus etenee senaattiin, republikaaneilla on kaksi vaihtoehtoa. He voivat joko todeta Trumpin toimet laittomiksi ja/tai presidentin virkavalan rikkomiseksi ja äänestää hänen syyllisyytensä puolesta. Vaihtoehtoisesti he voivat todeta tapahtuneen ja ilmoittaa, ettei se merkitse mitään eivätkä he välitä.
Jälkimmäinen vaihtoehto palvelee useimpien republikaanien lyhyen tähtäimen etua, mutta pidemmällä aikavälillä se voi osoittautua katastrofaaliseksi sekä puolueelle että Yhdysvalloille.
Jos senaatin republikaanit toteavat, että presidentin valtaoikeudet ovat liki rajattomat ja oman edun sekoittaminen valtakunnan edun kanssa on ookoo, vallan kolmijako-oppi Yhdysvalloissa on vaarassa.
Republikaanit joutuvat nyt valitsemaan puolueen ja valtakunnan edun välillä.
Soundtrack: Ryan Adams, Come Pick Me Up.