Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Globalisaation vastustajien hävitty taistelu

Blogit Americana 26.10.2013 18:40
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

The New Republic -lehden blogi kysyy, että minne globalisaation vastainen liike on kadonnut? Hyvä kysymys.

Jokainen globalisaatio-kysymyksistä kiinnostunut muistaa Seattlen mellakat loppuvuodesta 1999. Yli 40 000 protestoijaa esti WTO:n kokouksen onnistumisen. Anarkisteista, ympäristöaktivisteista, vanhan kaartin ay-veteraaneista, uskonnollisista kehitysmaa-aktivisteista sekä muista protestiliikkeistä koostunut väkijoukko tappeli poliisin kanssa Seattlen keskustan kontrollista noin vuorokauden.

Seattlen mellakat olivat vahvan globalisaation vastaisen liikkeen huipentuma. Sen suosio ei rajoittunut pelkästään radikaaleihin aktivisteihin. Seattlen mellakoiden aikana sekä paleo-konservatiivi Pat Buchanan että vihervasemmistolainen pitkän linjan presidenttiehdokas Ralph Nader osoittivat ymmärrystä Seattlen aktivisteille. Marginaalisen oikeiston mukaan globalisaatio vahingoitti Yhdysvaltojen taloutta ja itsemääräämisoikeutta; vasemmiston mukaan kehitys tuhosi luontoa, sorti kehitysmaita ja vahvisti suuryrityksiä demokratian kustannuksella.

Vuosituhannen vaihteessa vaikutti, että anti-globalisaatiosta saattaa kehittyä varteenotettava poliittinen liike. Julkinen keskustelu oli täynnä globalisaation syntejä ja vaaroja painottavia kommentteja. Globalisaatio oli aktivistien mörkö du jour, jonka luonnetta pohdittiin niin akatemiassa kuin kaduillakin.

Minne globalisaation vastustus on kadonnut? Itse en ole kuullut globalisaation vastaisia kommentteja vuosikausiin – en edes punavihreiltä opiskelijoilta. Aktivistit ovat löytäneet uusia protestoinnin kohteita.

Syitä anti-globalisaation katoamiseen on lukuisia, mutta tärkeimpänä nousee esiin se kiistaton tosiseikka, että globalisaatio on auttanut nostamaan sadat miljoonat ihmiset ylös musertavasta köyhyydestä.

Kansainvälisen kaupan vapauttaminen sekä pääoman, yritysten ja ihmisten aikaisempaa helpompi liikkuvuus on ehkä tärkein tekijä Kiinan, Intian ja nyt myös Afrikan historiallisten talousbuumien takana. Hylkäämällä kontrollitalouden ja sopeutumalla nopeasti globalisaatioon, kehittyvä maailma aloitti pikamarssin kohti vaurastumista. Edes paatuneimmat globalisaation ja kapitalismin vihaajat eivät voi kiistää viime vuosikymmenten positiivista kehitystä.

Globalisaatio on satuttanut läntisen maailman perusteollisuuden duunareita, mutta heidän hätänsä ei yleensä sytytä ympäristö-, sukupuoli-, seksuaalisuus- sekä rotukysymyksiin keskittyneitä New Left -aktivisteja. Työväenluokan protesti on puolestaan suuntautunut konkreettisempiin, heidän lähiympäristöönsä suoraan vaikuttaviin tekijöihin, kuten maahanmuuttoon sekä siihen liittyviin (oikeisiin ja kuviteltuihin) ongelmiin.

Globalisaatio-debatti on ohi, ja globalisaation puolustajat poistuivat kehästä voittajina. Kysymykset ympäristöspolitiikasta, korporaatioiden vallasta ja muista globalisaatioon välillisesti liittyvistä ilmiöistä elävät, mutta taistelu käydään vastaisuudessa aihepiirin marginaaleissa.

Soundtrack: Prince, Around the World in a Day.