Georgian senaatinvaalit mittaavat äänestäjien etiikkaa ja trumpismin voimaa
Performatiivisesta kristillisyydestä on tullut osa Yhdysvaltain politiikkaa.
Georgian senaatinvaalit ovat ehkä kiinnostavimmat kaikista marraskuun kisoista. Ne testaavat osavaltion republikaaniäänestäjien etiikan laadun sekä trumpismin voiman kaksi vuotta presidentinvaalien jälkeen.
Republikaanien ehdokas Herschel Walker on kuin tummaihoinen, hyväkuntoinen ja hieman nuorempi Donald Trump. Entinen jefu-tähti on nykyään liikemies, joka toistuvasti liioittelee vaurauttaan ja hyväntekeväisyyttään.
Sekä Walker että Trump ovat fantasian rajoilla operoivia miehiä, joiden suhteet ja suhtautuminen vastakkaiseen sukupuoleen ovat ongelmallisia. Molemmat tulevat politiikan ulkopuolelta ja ovat ystäviä keskenään: Walker pelasi aikoinaan Trumpin omistamassa USFL-liigan New Jersey Generals -joukkueessa.
Molemmat ovat myös skandaaleille miltei immuuneja miehiä, jotka vetoavat kouluttamattomiin ja vihaisiin valkoisiin äänestäjiin. Molemmista on kehittynyt poliittisia hahmoja, joiden teot ja puheet merkitsevät vähemmän kuin heidän äänestäjiensä mielikuvat ehdokkaistaan.
Tiedot, joiden mukaan Walker olisi asettanut aseen ex-vaimonsa ohimolle ja uhkaillut ampua tämän aivot pellolle, eivät ole heiluttaneet republikaanien enemmistön äänestyspäätöstä. Enemmistö republikaaneista on välinpitämättömiä Walkerin Christian-pojan kertomuksille kuudesta muutosta puolen vuoden sisällä Walkerin väkivaltaisuuden takia.
Walkerin selkeät valheet saavat heidät kohauttamaan olkapäitään. Samoin väitteet Walkerista uhkailemassa ampumisvälikohtausta poliisin kanssa sekä miehen rahoittamasta tyttöystävänsä abortista.
Walker on avoimesti puhunut mielenterveysongelmistaan sekä disassotiatiivisesta identiteettihäiriöstään, josta hän kertoo nyt parantuneensa. Hän ei ole pyytänyt anteeksi aikaisempaa käytöstään, ja sanoo aborttikertomuksen olevan poliittisesti motivoitunut valhe.
Kenellekään ei ole yllätys, että puolueen kannattajat tutkivat malkaa ainoastaan toisen osapuolen silmässä. Kaksinaismoraali on poliittisen ideologian mukana tuleva tehdasasetus. Silti, nykyisessä amerikkalaisessa politiikassa tämä on saavuttanut hämmentävät mittasuhteet.
Vaikka istuva senaattori, demokraatti Raphael Warnock on koulutukseltaan teologi ja toimii pastorina historiallisessa atlantalaisessa kirkossa, Herschel Walker on kannattajilleen kisan aidosti kristillinen ehdokas.
Suhtautuminen aborttiin on vain osa kokonaisuutta. Performatiivisesta kristillisyydestä on tullut osa poliittista pakettia, jossa julistautuminen kristityksi on itsessään kylliksi osoittamaan ehdokkaan moraalin ja etiikan vahvuuden – kunhan hänellä on oikean puolueen jäsenkortti. Tämä vaikutti sekä Trumpin että Walkerin suosioon evankelikaalisten parissa.
Tällä hetkellä demokraattien Warnock on hienoisessa johdossa. Ennakkoäänestys on ollut erittäin vilkasta, mikä perinteisesti on pelannut demokraattien pussiin.
Warnockin suosio mielipidemittauksissa kertoo jälleen uuden ”shiia-republikanismin” ongelmista äänestäjien enemmistön keskuudessa sekä trumpismin repivästä vaikutuksesta puolueeseen. Kun kyllin monet ”kauppakamari-republikaanit” eivät suostu äänestämään Herschel Walkeria edes nenästään kiinni pitäen, puolueen ote osavaltiosta lipsuu.
Walker on suosittu republikaanien Trump-siivessä: hän on ex-presidentin itsensä kannattama ehdokas. Georgian trumpistit seisovat vankasti ehdokkaansa takana.
Georgian republikaanien establishment odottaa hieman peloissaan mitä tuleman pitää. Walkerin voitto tai tappio muokkaa puolueen tulevaisuutta huomattavasti. Voitto merkitsisi trumpismin dominoimaa tulevaisuutta Georgian republikaaneille. Tappio taas vahvistaisi kauppakamari-republikaanien asemaa puolueen johdossa.
Soundtrack: Joy Division, New Dawn Fades.