Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Doping alamäessä – vihdoinkin

Marko Maunula
Blogit Americana 22.4.2011 13:24

Miten eliminoida doping urheilusta? Heittämällä douppaajat vankilaan.

Barry Bonds, baseballin kunnariennätyksen haltija, todettiin syylliseksi oikeuden häiritsemiseen doping-oikeudenkäynnissään reilu viikko sitten. Hänet tuomitaan rangaistukseen lähiviikkoina, ja asiantuntijat povaavat tuomioksi joko kotiarestia tai muutaman kuukauden vankilakeikkaa.

Roger Clemens, eräs viime vuosikymmenien parhaimpia baseball-syöttäjiä, odottaa oman doping-oikeudenkäyntinsä alkamista. Clemensiä syytetään valan alla valehtelusta. Mies kielsi koskaan käyttäneensä dopingia, mutta todistaja hänen lähipiiristään on luvannut todistaa Clemensin pitkäaikaisesta dopingin käytöstä, fyysisten todistuskappaleiden kera.

Amerikkalaiset syyttäjät ovat myös penkoneet erittäin huolellisesti Lance Armstrongia ympäröiviä doping-epäilyjä. Viranomaiset ovat päättäneet ottaa lopullisesti selvää pyöräilylegendaa ympäröivistä pitkäaikaisista huhuista.

Viimeiset 10-15 vuotta olivat amerikkalaisessa urheilussa, ja varsinkin baseballissa, dopingin aikakausi. Sammy Sosan, Mark McGwiren, Barry Bondsin, ja muiden lyöntikuninkaiden vartalot paisuivat liki groteskeihin mittoihin, kun he mätkivät kunnareita liki haukotuttavalla rutiinilla. Kansakunta näytti elävän keisarin uudet vaatteet -hetkeä, kun kukaan ei halunnut keskustella avoimesti yllättävästä voiman ja lihasten orgioista, jotka näyttivät vallanneen pelikentät. Myös pelaajien käytös osoitti usein jonkin sortin aineen vallanneen hauikset ja päänupit.

Manny Ramirez, eräs viime vuosikymmenen parhaita baseballin pelaajia, ilmoitti pari viikkoa sitten lopettavansa pelaamisen. Toinen doping-kärähdys sekä todennäköiset kuulustelut sekä virkavallan kiinnostus säikäyttivät miehen eläkkeelle. Vielä muutama vuosi sitten Ramirez olisi jatkanut pelaamista, uskon.

Doping on urheiluliigojen lyhyen tähtäimen intresseissä. McGwiren ja Sosan kunnarikisa vuonna 1998 vangitsi kansakunnan huomion ja nosti baseballin profiilia ja katsojamääriä. Yleisurheilusta amerikkalaiseen jalkapalloon ja pyöräilystä murtomaahiihtoon, katsojat haluavat nähdä voittajia, ennätyksiä, sekä yli-inhimillisiä suorituksia. Tämä tietenkin nostaa katsojamääriä sekä rahallista tulosta.

Liigat itse eivät ole yhtä tehokkaita oman doping-ongelmansa vahtina kuin ulkopuoliset tarkkailijat. Kiitos virkavallan mukaantulon, douppaajat ovat nyt mahdollisesti menossa jopa vankilaan. Ei niin yllättäen, baseballin pelaajien hauikset ovat samanaikaisesti alkaneet nopeasti kutistumaan.

Soundtrack: Badly Drawn Boy, Stone on the Water.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

”kukaan ei halunnut keskustella avoimesti yllättävästä voiman ja lihasten orgioista”

Maunula muistaa DDR, vitamiineiksi niitä kutsuttiin. Jokainen voi käydä katsomassa juutubesta kuinka paljon kukin veti ”vitamiineja”.

Dopingaineet pitäisi urheilussa sallia täysin vapaaseen käyttöön, jokainen käyttäköön omalla vastuullaan mitä haluaa.

Urheilu on nykyisin pelkää viihdettä massoille, urheilijat ovat gladiaattoreita ja aina valmiina uhraamaan itsensä viihteen puolesta … tietysti sopivaa taloudellista korvausta vastaan.

Dopingjahtaus sinänsä on aika koomista ja viihdyttävää sivustaseurattavaa. Kaikki ammattiurheilussa mukana olevat varsin hyvin tietävät miten tehostaa fyysisiä ominaisuuksia, ja kuinka vältellään kiinnijoutumista dopingtesteissä. Kiinni jäävät lähinnä ne urheilijat jotka eivät osaa aikatauluttaa tehosteiden käyttöä ja kilpailu- sekä harjoittelukalenteria keskenään, tietysti taustajoukkojen ammattitaidottomuus myöskin näkyy välittömästi testituloksessa.

Kissa ja hiiri-leikki on mediassa ollut näyttävästi esillä. Tekopyhästi jeesustellaan kuinka urheilijat käyttävät aineita ja ne jotka eivät ole kiinni jääneet, ovat suoraselkäisiä ja rehtejä urheilijoita. Samainen media toisaalla huutaa menestystä ja uusia ennätyksiä samoilta urheilijoilta kovaan ääneen, keinoista välittämättä.

Pitäisi luoda kaksi eri kategoriaa:

1. Ammattiurheilu. Urheilijoilla täysi vapaus käyttää mitä haluavat, vain tuloksilla on merkitys.
2. Amatööriurheilu. Kaikki tehosteaineet täyskieltoon ja elinikäinen kilpailukielto amatöörisarjoihin kaikessa lajeissa mikäli kiinni jää mistään dopingaineesta.

Kahtiajako rajaisi urheilun ja urheiluviihteen täysin omiin sektoreihin. Yksittäinen urheilija voisi vapaasti päättää haluaako koskaan liittyä urheiluviihteen maailmaan vai haluaako pelkästään nauttia urheilusta.
Käytännössähän tuo malli tarkoittaisi että perinteiset urheilijat eivät koskaan voisi jättäytyä elämän muista aktiviteeteistä pois, keskittyen urheiluun, toimeentulo pitäisi hankkia muualta. Nykyisin raha sanelee säännöt urheilussa ja siinä on suurin syy dopingaineiden käyttöön, tulos tai ulos.

Urheilussa alkuperäinen tarkoitus oli kilpailuvietin tyydyttäminen ja kolmas on yksilön henkilökohtainen motiivi tietyn urheilullisen aktiviteetin tekemiseen, kokee mielihyvää tehdessään haluamaansa aktiviteettiä jossa on hyvä. Amatöörisarja palauttaisi yksilöillä alkuperäisen syyn urheiluun, motiivit urheiluun olisivat täysin eri amatööri- ja ammattilaissarjoissa.

Näitä luetaan juuri nyt