Donald Trump ja huijauksen psykoanalyysi

Profiilikuva
Blogit Americana
Marko Maunula on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Digitaalisen aikakauden älyllinen kulttuuri on dynaamista. Tapaus Donald Trump tarjoaa erinomaisen esimerkin.

Tuskin koskaan presidenttiehdokasta ja hänen ympärilleen kasvanutta poliittista massaliikettä on käsitelty yhtä mittavasti ja perusteellisesti liki reaaliajassa. Kymmenet ensiluokkaiset kommentit ja analyysit ovat käsitelleet Trump-ilmiön syitä ja taustoja, ehdokkaan puheita ja poliittista filosofiaa.

Oikeiston Trump-kritiikki on ollut huomattavasti kiinnostavampaa kuin vasemmiston vihainen elitismi ja tunnevetoinen Trumpin ja hänen tukijoidensa kritiikki. Kuinka monin eri sanoin Paul Krugman ja kumppanit voivat kutsua Trumpia ja hänen äänestäjiäan typeriksi rasisteiksi?

Republikaaniset elitistiset traditionalistit, kuten Andrew Sullivan, kuvailevat Trumpia ylidemokraattisen aikakauden tuotokseksi, joka arvostaa tunnereaktiota enemmän kuin viileää analyysiä. Trumpin narsismi ja lupaukset välittömästä mielihyvästä vetoavat äänestäjiin, jotka suhtautuvat politiikkaan pikkulapsen vihaisella kärsimättömyydellä ja tietämättömyyden antamalla varmuudella asiaansa.

Jonah Goldberg ja monet muut konservatiivisen National Review -julkaisun kirjoittajat syyttävät Trumpia ja hänen osaltaan luonutta populistioikeiston mediakoneistoa opportunismista. Heidän kritiikkinsä on kiteytettävissä lauseeseen ”Donald Trump ei ole republikaani”. Goldbergille tukijoineen Trump on opportunisti, joka vaihtaa puoluetta ja ideologiaa lennosta sekä heittää republikaanit rotkoon heti, jos se palvelee hänen etujaan.