Demokraatit eivät osaa voittaa eivätkä rakentaa – Onko ”runsauden liberalismi” vastaus puolueen ongelmiin?
Runsauden liberalismi on nyt myötätuulessa. Valta kuitenkin vaatii vaalivoittoa, Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula kirjoittaa.
New Yorkin metron rakentamisesta tehtiin poliittinen päätös vuonna 1894. Rakentaminen käynnistyi vuonna 1900, ja ensimmäinen, noin 15 kilometrin mittainen linja otettiin käyttöön vuonna 1904.
Kalifornian luotijunahanke San Franciscon ja Los Angelesin välille hyväksyttiin kansanäänestyksessä vuonna 2008. Linjan rakentaminen alkoi vuonna 2015, ja näillä näkymin ensimmäinen osa radasta otetaan käyttöön 2030–2033. Koko rata valmistuu mahdollisesti vuonna 2050.
Vertailu on konkreettinen esimerkki siitä, miksi amerikkalaiset äänestäjät ovat turhautuneita demokraatteihin ja heidän luomaansa byrokratiaan. Se myös osittain selittää, miksi monet yritykset ovat muuttaneet Kaliforniasta Texasiin.
Uudessa kirjassaan Abundance, journalistit Ezra Klein (The New York Times) sekä Derek Thompson (The Atlantic) analysoivat demokraattien rakentamaa, hyvillä aikomuksilla kivettyä tietä byrokraattiseen lamaannukseen.
Kirja perustelee, miksi demokraattien luoma monimutkainen sääntelyjärjestelmä on muuttunut kehityksen jarruksi. Järjestelmä on kiinnostuneempi prosessista kuin lopputuloksesta. Pikkutarkat säädökset ja monikerroksinen byrokratia yhdistyvät demokraattien kielteiseen asenteeseen kasvua kohtaan. Kaikki tämä on hidastanut demokraattisten kaupunkien ja osavaltioiden kasvua.
Jotkut liberaalit kaupungit ovat lakanneet kasvamasta jopa nopean taloudellisen kasvun aikakaudella. Aggressiivinen sääntely on hidastanut rakentamista tai pysäyttänyt sen kokonaan, mikä on johtanut väestökatoon tai asumuskustannusten dramaattiseen nousuun, toisinaan jopa molempiin.
Sääntely sekä siihen liittyvä korkea verotus ja asumiskustannukset ovat ajaneet ihmiset ja yritykset evakkoon liberaaleista kaupungeista ja osavaltioista. Liki 240 000 ihmistä muutti pois Kaliforniasta vuosina 2023–2024. Viime vuosina Tesla, Hewlett-Packard, Oracle, Charles Schwab, ja lukuisat muut ovat jättäneet osavaltion, kuten myös iso siivu tv- ja elokuvatuotannoista.
Muuttoliike on heijastus liberalismin kriisistä. Yhdysvaltojen DNA on rakentunut visioinnin, suurien ajatusten ja kasvun ideoille. Vasemmisto on miljoonien mielikuvissa muuttunut väärällä tavalla konservatiiviseksi ja jarruttavaksi voimaksi.
Klein ja Thompson haluavat liberalismia joka rakentaa. He haluavat puolueen, joka leikkaa sääntelyä ja tukee asumista, tutkimusta ja uusia teollisuuden aloja sekä mahdollistaa satsaamisen niihin. Jotkut kommentoijat ovat nimenneet ajattelutavan runsauden liberalismiksi (abundance liberalism).
Uusvasemmisto on keskittynyt identiteettipolitiikkaan ja sillä on kielteinen tai välinpitämätön asenne rakentamiseen ja kasvuun. Kaikki se on ollut myrkkyä vaaliuurnilla. Runsauden liberalismin puhemiehet ovat tiedostaneet ongelman, ja tarjoavat konkreettisia hallinnollisia ja taloudellisia muutoksia tilanteen korjaamiseksi.
Jotkut Valkoisesta talosta haaveilevat korkean profiilin demokraatit, kuten Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom ja Pennsylvanian Josh Shapiro ovat ryhtyneet rakentamaan poliittista tulevaisuuttaan Kleinin ja Thompsonin sekä muiden runsauden liberalismin puolestapuhujien suuntaisesti.
Demokraatit ovat todennäköisesti vasta debatin alkusuoralla. Ympäristöstä ja turvallisuudesta huolestuneet sekä hallitsemattoman kasvun kriitikot todennäköisesti lausuvat vielä vasta-argumenttinsa ennen seuraavia vaaleja.
Runsauden liberalismin kannattajat ovat nyt myötätuulessa. Heidän argumenttiensa ytimessä on amerikkalaisen politiikan tärkein lainalaisuus: valta vaatii vaalivoittoa. Vanhat opit eivät ole toimineet.
Soundtrack: Steely Dan, Doctor Wu