Coca-Colaa höykyttävät republikaanit unohtavat oleellisen asian: yritykset ymmärtävät mielikuvien arvon poliitikkoja paremmin
Mitch McConnell on tehnyt kaikkensa, että suuryritysten ääni kuuluisi Yhdysvaltain politiikassa. Nyt hän kehottaa niitä pysymään poissa.
Senaatin republikaanien johtaja Mitch McConnell varoitti suuryrityksiä sekaantumasta politiikkaan. Lausunto kielii McConnellin mestarillisesta taidosta elää keskenään ristiriitaisten arvojen kanssa, mutta myös muistuttaa meitä amerikkalaisen politiikan ja yritysten monimutkaisista suhteista.
Kun kuvernööri Brian Kemp allekirjoitti Georgian uuden äänestystä säätelevän lain, liike-elämä reagoi nopeasti. Major League Baseball veti heinäkuisen All Star -pelinsä osavaltiosta ja georgialaiset suuryritykset Delta Airlines ja Coca-Cola kritisoivat lakia lausunnoissaan.
Nopeassa muistelussa mieleeni ei tule toista politiikkoa, joka olisi yhtä tarmokkaasti pyrkinyt laajentamaan yritysten rahoitusta ja roolia politiikassa kuin McConnell. Hän on toistuvasti painottanut firmojen oikeutta lapioida politiikkaan niin paljon rahaa kuin ne haluavat ja rinnastanut rahalahjoitukset sananvapauteen.
Nyt kun suuryritykset kritisoivat republikaanien lakialoitteita, McConnellin kellossa on toinen ääni: ”Minä neuvon suuryritysten johtajia pysymään poissa politiikasta. Älkää valitko puolianne näissä isoissa riidoissa.”
Vaikka ohittaisi McConnellille tyypillisen tilannekohtaisen moraalin ja periaatteet, lausunto on kummallinen. Siinä unohdetaan amerikkalaisen liike-elämän historiallisen roolin taisteluissa kansalaisoikeuksista.
Kansalaisoikeusliikkeen kiivaimpina vuosina liike-elämä näytteli tärkeää roolia tasa-arvon saapumisessa esimerkiksi Georgiaan. Atlantan suuryritysten johtajat näkivät, mitä väkivaltainen reaktio afroamerikkalaisten protesteihin aiheutti Alabaman osavaltion Birminghamissa ja halusivat välttää saman kotikaupungissaan.
Kuvat poliisista hakkaamassa rauhallisia ja virsiä veisaavia protestoijia karkoittivat sijoittajia ja yrityksiä pois Birminghamista. Atlantan liike-elämä lähetti kaupungin ja osavaltion poliitikoille viestin: tämä kaupunki integroituu rauhallisesti, ilman väkivaltaa ja kaaosta. Kyse oli moraalin lisäksi myös kukkarosta.
Bob Woodruff, Coca-Colan legendaarinen pääjohtaja ja 1950-1970-luvuilla ehkä kaupungin vaikutusvaltaisin mies, lähetti viestin, että koko kaupungin taloudellisen ja poliittisen eliitin on paras saapua gaalaillalliseen juhlistamaan Martin Luther King, Jr:n saamaa vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkintoa.
Atlanta integroitui rauhallisesti. Myöhemmät afroamerikkalaiset pormestarit, kuten erityisesti Andrew Young, loivat lämpimät suhteet kaupungin liike-elämään, turvaten kaupungin jatkuvan kasvun ja vaurastumisen.
Nyt todistamme poikkeuksellista tilannetta, jossa Georgian republikaanikuvernööri syyttää yrityksiä taipumisesta demokraattien woke-siiven pelottelun edessä. Muutama osavaltiotason politiikko on jopa vaatinut boikotoimaan Coca-Colaa, Atlantan liike-elämän historiallista ankkuria ja kaupungin tunnetuinta yritystä.
Liike-elämän siteet politiikkaan muuttuvat tilannekohtaisesti. Globalisaatio ja sosiaalinen media ovat pakottaneet monet suuryritykset muokkaamaan yrityskulttuuriaan ja tutkimaan yhteiskuntasuhteitaan aikaisempaa tarkemmalla silmällä.
Monet Georgian republikaanit eivät ole vielä ymmärtäneet – tai hyväksyneet – yritysten uutta yhteiskunnallista roolia, mutta pian heidän on pakko se tehdä. Ruokkivan käden pureminen ja liike-elämän mollaaminen ovat ristiriidassa Atlantan perinteiden kanssa.
Firmat tajuavat mielikuvien arvon paremmin kuin osavaltion politiikot. Loppupeleissä osavaltio valitsee tulevaisuuden, globaalit arvot ja bisneksen. That’s the Georgia way.
Soundtrack: John Mayer, Why Georgia.