Clintonille ero, omille ahdistelijoille armo – Tapaus Roy Moore osoittaa, että evankelisten moraali on konkurssissa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Alabamassa kisataan paikasta Yhdysvaltain senaatissa. Osavaltion äänestäjät valitsevat seuraajan oikeusministeriksi nousseelle Jeff Sessionsille.

Osavaltio on Etelän republikaanien kivijalka. Puolueen ote Alabaman politiikasta on vahva.

Alabamassa republikaanien esivaalit ovatkin käytännössä tärkeämpi kisa kuin varsinaiset vaalit. Republikaanien ehdokkaaksi valittu henkilö valitaan yleensä heittämällä myös kongressiin.

Siispä kun Alabaman republikaanit valitsivat Roy Mooren senaattoriehdokkaakseen, homman piti olla saletti.

 

Moore on Alabamassa erittäin voimakkaan kristillisen oikeiston lemmikki.

Kun Moore toimi osavaltion korkeimman oikeuden puheenjohtajana vuonna 2003, hän sijoitti oikeusrakennukseen patsaan, johon oli kaiverrettu raamatun kymmenen käskyä. Liittovaltion tuomioistuin totesi patsaan rikkovan kirkon ja valtion välistä erottelua ja siten myös Yhdysvaltain perustuslakia.

Moore joutui lähtemään virastaan. Vuonna 2012 alabamalaiset äänestivät Mooren takaisin.

Kun liittovaltion korkein oikeus laillisti homoliitot, Moore kielsi osavaltion viranomaisia myöntämästä aviolupia homopareille. Tämä johti toisiin lähtöpasseihin.

Episodi vain vahvisti Mooren suosiota evankelisten parissa.

Moore on toistuvasti kritisoinut kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Hänen mukaansa konservatiivinen kristinuskon tulkinta pitäisi nostaa yhteiskunnallisen arvomaailman ja lainsäädännön keskeiseksi pilariksi.

Mooresta on tullut pistoolia puhetilaisuuksissa esittelevä alabamalaisen oikeistolaisuuden karikatyyri. Hänen pelikenttäänsä on tunteisiin ja mielikuviin vetoava, selkäytimen logiikalla toimiva politiikka.

 

Marraskuun aikana kaikki on kuitenkin muuttunut.

Julkisuuteen on astunut ryhmä naisia, jotka syyttävät Moorea seksuaalisesta ahdistelusta. Kaikkien tarinat ovat samankaltaisia.

1970-luvulla, kun Moore oli kolmikymppinen nuori syyttäjä, hän flirttaili teini-ikäisten tyttöjen kanssa. Osaan tapauksista liittyi myös käpälöintiä ja riisumista. Nuorin tytöistä oli tapahtumahetkellä 14-vuotias. 

Myös Mooren kotikaupungin ostoskeskus oli antanut miehelle porttikiellon, koska tämä häiritsi nuoria tyttöjä.

 

Yhdysvaltojen kongressin johtavat republikaanit ovat tuominneet Mooren toimet. Jotkut heistä ovat vaatineet Moorea luopumaan ehdokkuudestaan.

Mooren suosio Alabamassa on laskenut dramaattisesti. Puolueuskollisimmat toki tukevat Moorea yhä ja myös evankelisten parissa Moore nauttii edelleen vankasta luottamuksesta.

Evankelisten tuki Moorelle kuvaakin hyvin liikkeen sisäisiä eettisiä ristiriitoja.

David Floydin kaltaiset pastorit olivat vaatimassa Bill Clintonin eroa vuoden 1998 Lewinsky-skandaalin jälkeen.  Nyt samat henkilöt julistavat antaneensa Moorelle anteeksi.

Kyse on kokonaisuudesta, Moorea tukevat evankeliset usein sanovat. Meistä jokainen on syntinen, mutta Moore on kokonaisuutena vankka kristitty. Samaa ei heidän mukaansa voi sanoa liberaalien syntisistä.

Anteeksianto näyttää riippuvan siitä, onko syntisen nimen perässä kirjain R vai D.

 

Evankelinen oikeisto on vankasti Donald Trumpin leirissä. He tukevat Trumpia vankemmin kuin aikanaan George W. Bushia, vaikka tämä on Trumpia huomattavasti uskonnollisempi.

Kyse on moraalisesta relativismista. Evankelisten teologiasta on tullut joustavaa ja tilannekohtaista. Poliittiset tavoitteet ovat saaneet liikkeen syleilemään eettisesti ristiriitaisia ja kiistanalaisia politiikkoja.

Heille Trump on kristitty, mutta uskostaan enemmän puhuva ja raamatun oikeasti tunteva demokraatti ei.

Kuten eräät Yhdysvaltojen perustuslain laatijat sanoivat, kirkon ja valtion erottaminen suojelee molempien instituutioiden puhtautta. Evankelisten ryvettyminen politiikassa on erinomainen todistuskappale.

 

Soundtrack: Sufjan Stevens, Casimir Pulaski Day.