Bidenin takinkääntö: Yhdysvallat jatkaa protektionismin tiellä

Presidenttiehdokas Joe Biden oli äänekäs presidentti Donald Trumpin protektionismin kriitikko. Presidenttinä Biden on kuitenkin pitkälti jatkanut edeltäjänsä tiukkaa linjaa Kiinan kaupan suhteen.

Toukokuun puolivälissä Biden ilmoitti uusista tuontitulleista kiinalaisille sähköautoille, pattereille, aurinkokennoille, teräkselle, alumiinille sekä terveydenhoidon tuotteille. Biden sanoi tuontitullien olevan vastaus Kiinan harjoittamalle kilpailua vääristävälle yritystuelle.

Uudet tuontitullit auttavat amerikkalaista vihreää siirtymää. Sähköautojen valmistajat ovat pelänneet halpojen kiinalaisten sähköautojen saapumista Yhdysvaltojen markkinoille. Huoli on ollut kova muillakin kiinalaisten kanssa kilpailevilla sektoreilla.

Bidenin suunnanmuutos kertoo amerikkalaisen politiikan pitkän linjan muutoksista ja puolueista riippumattomista jatkumoista. Yhdysvallat on jo parin vuosikymmenen ajan arvioinut uudelleen sekä ulko- että kauppapolitiikkaansa.

Toisen maailmansodan jälkeen presidentit puoluekannasta riippumatta seisoivat läntisen liittouman, vapaamman kaupan sekä vahvan puolustuksen takana. Kiistat puolustusbudjeteista sekä kauppapolitiikasta käytiin prosenteista eikä periaatteista.

Kun Neuvostoliitto katosi ja Kiina keksi bisneksen, presidentit uskoivat kapitalistisen demokratian riemumarssiin. Venäjä ja Kiina havaitsisivat nopeasti niiden siunauksellisuuden. Vahvojen taloudellisten siteiden ja jaettujen intressien piti tehdä sodista liki mahdottomia.

Venäjän sodat Georgiaa ja Ukrainaa vastaan, Kiinan kasvava halu dominoida naapurustoaan, sekä molempien maiden paheneva autokraattinen kehitys ovat nakertaneet Francis Fukuyaman opetuslasten optimismia.

Venäläisten valjastettua Euroopan energiariippuvuuden aggressiivisen ulkopolitiikkansa ja imperiuminsa kasvattamisen työvälineeksi Yhdysvallat varoitti eurooppalaisia. Kiinan projekti kasvattaa vaikutusvaltaansa naapurustossaan, yhdessä pandemian kanssa, havahdutti amerikkalaiset tiedostamaan oman tuotantonsa haavoittuvuuden.

Vaikka presidenttiehdokas Biden kritisoi Trumpin protektionismia kärkevästi, Bidenin kauppapolitiikka on jatkanut osittain samoilla linjoilla. Vapaakauppa-idealismi on vastatuulessa. Vapaa kauppa ja tuotannon hajauttaminen globaalisti toimivat ainoastaan, jos kaikilla osapuolilla on hyvät motiivit.

Trumpin ja Bidenin versiot protektionismista ponnistavat erilaisista motiiveista sekä tähtäävät eri maalitauluihin.

Trumpin visio taloudesta etsi tietä takaisin menneisyyteen. Hän suosi perinteisiä teollisuudenaloja ja painotti Yhdysvaltojen taloudellista, sotilaallista sekä kulttuurista irtautumista läntisistä liittolaisistaan.

Biden puolestaan on perinteisen länsiliittouman vannoutunut kannattaja. Hänen protektionismiaan leimaa vahva ”me vastaan ne” -henki. Biden haluaa parantaa länsiliittouman tuotantovarmuutta ja viedä Venäjältä ja Kiinalta kyvyn kiristää tai iskeä länttä talouden avulla.

Toisekseen Bidenin tuontitullit suojelevat amerikkalaisia vihreän siirtymän ja uuden teknologian yrityksiä. Ne pyrkivät asemoimaan Yhdysvaltoja talouden tulevaisuuteen, ei pysäyttämään kelloja tai palauttamaan mennyttä maailmaa.

Takinkääntö on silti tosiasia, ja Biden vaikuttaa pinnalta katsottuna kauppapoliittiselta tuuliviiriltä. Se on myös reagointia uuteen maailmaan ja kertoo uudesta, yksittäisestä presidentistä pitkälti riippumattomasta trendistä amerikkalaisessa politiikassa.

Soundtrack: Bill Withers, Use Me Up