Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Benghazi, Hillary ja republikaanien presidenttipeli

Marko Maunula
Blogit Americana 13.5.2013 14:06

Viime viikon poliittinen myrsky vesilasissa keskittyi kongressin Benghazi-kuulusteluihin. Kuulustelut olivat kyyninen operaatio, jonka päätarkoitus oli Hillary Clintonin vuoden 2016-kampanjan sabotointi.

Viime syyskuun 11. väkijoukko hyökkäsi Yhdysvaltain Benghazin konsulaattia vastaan Libyassa. Hyökkäys tappoi neljä amerikkalaista, Yhdysvaltain Libyan suurlähettiläs J. Christopher Stevens mukaanluettuna.

Isku yllätti Obaman hallinnon, ja se kämmensi pahanlaisesti tapahtumien mediakontrollin. Sekavat raportit tapahtumapaikalta sekä joidenkin hallinnon jäsenten hölmöt spekulaatiot iskun motiiveista antoivat vaikutelman, että Valkoisella talolla ei ollut tilanne hallinnassa, tai että se ei kertonut kansakunnalle koko totuutta tapahtuneesta.

Kesti muutaman päivän ennen kuin hallinto sai tarinansa kasaan, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Republikaanit rummuttivat tragediaa herkeämättä: vaalit olivat enää viikkojen päässä. He yrittivät tehdä Benghazista vaalien ison kysymyksen, mutta se ei ottanut tuulta. Kansalaisten enemmistö hyväksyi pitkin hampain Valkoisen talon selityksen: hyökkäyksen mittakaava oli yllätys, emme saaneet lisäresursseja alueelle ajoissa, ja pölyn laskeuduttua ymmärsimme kyseessä olleen terrori-iskun.

Marraskuun vaalit menivät republikaaneilta ojaan, mutta he eivät ole antaneet Benghazin unohtua. Syytökset valehtelusta ja peittelystä elävät puolueen riveissä. Viime viikolla kongressin republikaanit kutsuivat, jälleen, todistajia kertomaan Benghazin tapahtumista.

Republikaanien Benghazi-aktivismille on kolme motiivia.

Mielipidetiedustelut osoittavat ison osan amerikkalaisista uskovan, että presidentti Obama ei hallinnut tilannetta hyvin. Republikaanit haluavat pitää Benghazin tapetilla, sillä he uskovat sen vahingoittavan presidentti Obamaa sekä edesauttavan republikaanit voittoon vuoden 2014 kongressivaaleissa.

Toisekseen, Benghazi sitoo Valkoisen talon resursseja sekä hidastaa Obaman hallinnollisen ohjelman läpiajoa. Republikaanit pelkäävät toisen kauden Obamaa. He uskovat, että maltillisesta toukasta kuoriutuu pian tulipunainen marxilainen perhonen, joka tekee Yhdysvalloista eurooppalaisen sosialismin sateliitin. Kuulustelut pitävät Obaman hallinnon poissa vakavammasta pahanteosta.

Lopuksi, Benghazin kuulusteluissa on kyse ennen kaikkea Hillary Clintonista ja vuoden 2016 presidentinvaaleista. Hillary oli ulkoministeri Benghazin terrori-iskun aikaan. Republikaanit haluavat vahingoittaa Hillaryn kansansuosiota, pedata omalle ehdokkaalleen hyvät asetelmat vuotta 2016 varten. Ajatus Clintonien paluusta Valkoiseen taloon on republikaanien painajainen. Republikaanien Clinton-viha on liki patologista, vielä voimakkaampaa kuin liberaalien George W. Bush -paranoia. Republikaanit paitsi vihaavat Clintoneita, mutta he myös tietävät Clintonien poliittiset taidot, kovuuden sekä kyvyn hakata republikaanit heidän omassa pelissään.

Republikaanit tuskin odottavat valtavaa, myyttisen luokan paljastusta ja Suurta Totuutta Benghazin tragediasta. Kyseessä on vain praktinen ja kyyninen poliittinen operaatio, maustettuna ripauksella kaunaa ja pelkoa. Näin politiikkaa pelataan vuonna 2013.

Soundtrack: Janelle Monáe, Tightrope.