Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Anti-amerikkalaisuus: Euroopan vika?

Marko Maunula
Blogit Americana 6.10.2009 17:32

Sunnuntain New York Timesissä republikaaninen politiikko-tutkija John R. Miller julkaisi mielenkiintoisen kirjoituksen maailman suhtautumisesta Yhdysvaltoihin: ”Maailma ei pidä meistä,” Miller kirjoitti: ”Entä sitten?”

Miller kirjoitti, että maailman suhtautuminen Yhdysvaltoihin perustuu enemmän sen vallan vierastamiseen kuin ajankohtaisiin kansainvälisiin tapahtumiin. Maailma on kateellinen ja epäluuloinen vahvoja valtioita kohtaan, hän uskoo.

1920-luvulla, vain vuosia sen jälkeen kun Yhdysvallat oli auttanut Ranskaa Ensimmäisessa maailmansodassa, ranskalaiset ilmoittivat pitävänsä Saksasta enemmän kuin Yhdysvalloista. Heti Toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, 54 prosenttia ranskalaisista ilmoitti pettymyksensä Yhdysvaltoihin. Eli tälläinen oli kiitos maan vapauttamisesta.

Toisaalta, vuonna 1939, kun vielä puolueeton Yhdysvallat piti pesäeroa Eurooppaan eikä tehnyt paljoakaan Ison-Britannian ja Ranskan auttamiseksi Saksaa vastaan, molemmat kansat diggasivat Yhdysvaltoja vahvasti. Vuonna 1939 lama oli koetellut Yhdysvaltoja raskaalla kädellä. Sen mahti verrattuna Neuvostoliittoon tai Saksaan ei ollut ilmiselvä, eli Yhdysvallat oli pidettävissä.

Millerin pointit ovat kiinnostavia. Voin yhtyä moniin hänen kommenteistaan melko vahvasti.

Väitän, että jopa koulutettujen eurooppalaisten suhtautuminen Yhdysvaltoihin on huomattavasti kompleksisempaa sekä asenteellisempaa kuin koulutettujen amerikkalaisten suhtautuminen Eurooppaan. Yhdysvaltain ja sen asukkaiden homogeeninen kategorisointi sekä reaktionomainen anti-amerikkalaisuus ovat vahvoja ja usein hämmentävän voimakkaita asenteita, joita meikäläinen, henkisesti kahden mantereen väliin jumiutunut tarkkailija, joutuu usein ihmettelemään.

Amerikkalainen älymystö on erittäin hyvää arvioimaan omaa historiaansa, kulttuuriaan, sekä toimiaan kriittisesti ja etäisesti. Joskus toivoisin enemmän samaa asennetta myös eurooppalaisilta ajattelijoilta. Ehkä eurooppalaisten olisi aika kääntää vaihteeksi katse itseensä ja etsiä anti-amerikkalaisuuden syitä myös itsestään? Syitä anti-amerikkalaisuuteen löytyy toki myös amerikkalaisista itsestään, mutta ehkä toisessakin kengässä on kivi?

Soundtrack: Prince, America.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Luin tuon saman jutun ja vaikutti aika uskottavalta tulkinnalta. Amerikkaa inhotaan jopa tavan vuoksi tai siltä ainakin näyttää. On ehkä jopa hienoa ja sivistynyttä inhota amerikkalaisuutta. Amerikkalaista politiikkaa ja poliitikkoja toki pitääkin kritisoida.
Jokainen joka on joskus käynyt USA:ssa, kohtaa sen iloisen ystävällisyyden ja itseluottamuksen joka niin suuresti poikkeaa suomalaisesta vakavuudesta.

Ei se ainakaan auta monien suhtautumista positiivisempaan suuntaan ,jos suurin osa Usalaisista ei tiedä Eurooppalaisista tai muista kansallisuuksista mitään muuta ,kuin kaikista typerimmät stereotypiat.Mutta eihän Usan tarvitse tietääkkään koska he ovat se suuri ja mahtava ,josta muut tietävät tahtomattaankin paljon.Lisäksi edellisen presidentin cowboy asenne ja öykkäröinti sekä haluttomuus edes ottaa mistään asioista selvää ei monia miellyttänyt.Asenne muuttui kuin taikaiskusta Obaman tullessa presidentiksi,koska vihdoinkin joku kuuntelee mitä muillakin on sanottavaa.En ole niinkään varma inhotaanko sittenkään kansalaisia vai kohdistuisiko se inho sittenkin siihen politiikkaan mitä ajetaan.

Vuoden 2016 Olympiakisojen valinta osoitti että USA:n suosio on laskenut sen aiheuttaman laman vuoksi kaikkialla maapallollamme. Nyt öljyvaltiot pyrkivät luomaan US-dollarille korvaavan valuuttakorin öljykaupan maksuvälineeksi. Koska dollarin arvon ennustetaan romahtavan USA:n koko kansantalouden valtavan ylivelkaantumisen vuoksi.

Lieneeko anti-amerikkalaisuuteen syytakin?
Jos jatetaan Irak ja Afganistan, Vietnam ja P-Korea. Keskitytaan Suomeen ja Eurooppaan.
Historiaa.
Ne, joiden taytyy taysin kritiikittomasti ja hurmahenkisesti ihailla jotain ihannemaata, oli se sitten Saksa, Neuvostoliitto/Venaja tai USA, pyrkivat unohtamaan historian opetukset nykytapahtumiin vaikuttavina tekijoina.
Nyt USA:n hurmahenkiset ihailijat toitottavat miten maaratietoista, perusperiaatteeltaan luotettavaa USA:n politiikka on ollut sadan vuoden ajan.
Suomi kavi Talvi- ja Jatkosodan. Talvisotaan ei kaytannossa apua saatu mistaan. Jatkosotaan apu tuli Saksasta. Liittoutuneet kavivat sotaa Saksaa vastaan USA:n massiivisen materiaaliavun voimin.
Puna-Armeija ruokittiin USA:n cornedpihvilla, ajelivat amerikkalaisilla sotilasajoneuvoilla ja marssivat amerikkalailla sotilassaappailla.
Enta sodan jalkeen? USA oli tuomitsemassa Suomea Saksan liittolaisena. Sitahan se oli. Oli viela kuherruskuukausi menossa Joe-seadan kanssa. Kului kymmenkunta vuotta sodan paattymisesta.
Ivanaurua maailmalta ’suomettumisesta’ . Paaosin Euroopasta tosin, mutta kummastuneita kysymyksia myos USA:sta:Miksi Suomi on heittanyt kirveen jarveen? Miksei liity taisteluun kommunismia vastaan?
Olisi silloin sotien aikana annettu edes varsi siihen kirveeseen. Ei apua tullut. Joosif V. oli niin ihanan lutunen.
Jos USA:n toive olisi toteutunut, Suomi olisi julistanut sodan joskus valilla 1950-1985 Neuvostoliittoa vastaan. Aika vakaata politiikkaa, eiko?
Tuli Unkarin kansannousu. Prahan kevat. Puolan tyolaisten nousu. Saivatko mistaan apua? En tieda oliko edes vakavasti luvattu. Ainakin jotkut luottivat siihen. Hehan olivat kommunismia kaatamassa maastaan. Muistakaa ne hatahuudot Prahasta. Siiten tuli mies mustetahra otsassaan. Kaikki oli oikein auvoista taas kerran.
Vain maininnalla:kuinka monta kertaa hyva on muuttunut pahaksi USAN:n politiikassa Euroopan ulkopuolella.

Nykyaikaa Suomessa.
NATOuskovaisten lahetystyo kay kiivaana. Jatkuvaa jankkausta etta NATO on EUROOPPALAISTEN, DEMOKRAATTISTEN VALTIOIDEN PUOLUSTUSLIITTO. Tuskin kuitenkaan lienee yhtaan aikuista joka ei tietaisi ja ymmartaisi USA:n vaikutuksen mahdin NATO:n paatoksenteossa ja toiminnassa.
Luultavasti artikkelin kirjoittaja on niputanut anti-amerikkalaisuuden ja NATOon epaluuloisesti suhtautuvien mielipiteet katevasti yhteen nippuun. Ja sehan sopii oikeauskoisille!
Kaava toimii nain: Vastustat NATOA>vihaat USA:ta>olet Venajan tiedustelulaitoksen agentti, saat palkkasi Venajalta>olet siis paha ihminen>Moskovan junaan sellaiset (muilutus).
Todellisuudessa lienee niin etta tulisesti USA:ta vihaajia NATO:n vastustajissa on hyvin vahan.
Ei vain uskota, etta kalliista jasenyydesta olisi ikina mitaan hyotya jos konflikti Venajan kanssa tulisi.
Kuka tai mika silloin olisi hyva/paha USA:n politiikan mukaan?

Energia ja muu.
Yhdysvaltalaisia on n. 5 prosenttia maailman ihmisista. Kayttavat energiavaroista n. 25 prosenttia.
Mitaan muutosta energian kayttoon ei ole tulossa. Silla varjolla demonisoidaan kaikki sellaiset maat joilla on eds tilkka oljya mihin USA:lla ei ole kontrollia. Saudi on hyva. Venezuela paha. Demokratiaa Irakiin. Tiibet? MIssa sellainen on?

Ns. tavalliset ihmiset.
Olen matkustaessani tavannut paljon matkailijoita USA:sta. Hyvia ja vahemman hyvia. Ainakin ryhmana he muistuttavat kaklattavaa kanalaumaa. Suu kay, koko ajan. Kaikki homma pitaisi hoitua kelpo jenkin ehdoilla. Olen kaynyt kolmasti USA:ssa, lahinna odotellut lentoja johonkin suuntiin. Aika negatiivisia kokemuksia lentokentilta.
Pitempiaikaisen matkailuun en koskaan sinne lahde. Se on yksi niista kolmesta valtiosta jossa en pystyisi elamaan. Kahta en mainitse, kumpikaan ei kuitenkaan ole Venaja.
Huom. En ole FSB:n agentti.

^ He, he. Antiamerikkalaisuus tosiaan tuntuu olevan automaattinen reaktio.

Itse asuin Reaganin kaudella pikkupoikana Coloradossa, mistä on jäänyt vain hyviä muistoja, joten amerikan vihaaminen on jäänyt minulle vieraaksi, vaikka varmaankin koulutettuna liberaalina muuten sopisin hyvin tyypillisen anitamerikkalaisen profiiliin.

On hämmentävää, miten usein koulutetuillakin suomalaisilla on vaikkapa se käsitys, että suurin osa kansasta on vailla terveydenhoitoa. Myöskään USA:n vahvasta kansalaisyhteiskunnasta tai ruohonjuuritason demokratiasta ei Suomessa usein puhuta. Yliopistoihmiset varovat sanomasta ääneen, että useimmat maailman parhaista yliopistoista ovat amerikkalaisia. Amerikkalainen palvelukulttuurikin tuomitaan pinnalliseksi ja tekopirteäksi, ihan kuin suomalaisen marketin myrtynyt kassa olisi meille joku kansallinen voimavara.

Toki USA:ssa on paljon moitittavaakin mutta toivoisi ihmisten silti katsovan asioita molemmilla silmillä.

Kun seuraa Usan politiikkaa niin väkisin tulee mieleen,että onko Republikaanit kaikista pahimpia anti-amerikkalaisia.

Kylla moni amerikkalainen haluaa varmasti nahda asian juuri Mr. Millerin tapaan. Liberaalitkin ainakin alitajuntasesti. Jos sen nain haluaa oivaltaa niin kylla ne perustelutkin loytyvat. Otteita sielta sun taalta jotka eivat kerro kokonaisuudesta mitaan. Tutkijan tulisi olla jos ei muuta, niin ainakin jalkiviisas?

Nykypaivan seka Historian tosi asia on, etta amerikkalaiset tarvitsevat Eurooppaa yhtapaljon kuin Eurooppa Amerikkaa. Tamankaltaiset julkiset tutkimukset eivat ole hengeltaan rakentavia. Tyypillista jenkkien Egoilu halua ruokkivaa vastakohtaisuuksien hakemista kun ei muuten osata asioista keskustella tai ei ole mahdollisuutta loytaa muuta tapaa johtuen ihmisten ja heidan yhteiskuntansa yleisista asenteista seka kyvyttomyydesta sivistyneitten ihmisten itsestaan selvana pitamaan rationaliseen ajatteluun. Egohan se aina tiella on. Jenkeilla vaan enemman kun muilla. Se on siella kaiken kayttaytymisen perusta. Perusverto jenkki omaa erityisen suppean yleiskasityksen, paitsi itsestansa, yhtaan mistaan yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Tama taas johtuu siita, etta Amerikkaisen uskomuksen mukaan kaikki ovat samalla lahtoviivalla joten joka ikinen ja Tollokin varmasti ymmartaa sen, etta kaikesta saa puhua kovaan aaneen ja huolella oli alya, lahjakkuutta, tietoa, viisautta tai muita perusteita paassa tai ei. Ei tarvi kun oma mielipiteensa ilmoittaa eika mitaan haveta substanssista valittamatta. Ihmisten todellinen aito yksilollisyys ja ajattelu unohtuu egoillessa eika yksityiskohtiin enaa kiinniteta huomiota. Tama heille kulttuurillisesti tyrkytetty ajattelunperusta toimii kulmakivena sille, etta heita monesti pidetaan tyhmina… maailman tyhmimpana kansana.

Itse lahes koko elamani ulkomailla asuneena, joista vuosikausia Amerikassa hyvin erilaisissa olosuhteissa on ikavaa, etta yhtaan Sielultansa Sivistynytta Amerikkalaista en ole viela tavannut.
Kavi vissin kamalan huono tuuri?

Mm. nama edella mainitsemani seikat tekevat elaman laadusta Jenkeissa erityisen huonoa ja huonointa mita olen nahnyt. Henkisesti he eivat voi hyvin.

Yleismaailmallisesti kaikista huonoista vaihto ehdoista valiten USA on mm. kulttuuritaustansa vuoksi paras vaihtoehto Euroopalle ja toisinpain. Ei siita mihinkaan paase. Piti tasta tai ei…. Harmin paikka!