Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Amerikkalaiset ja Eurooppa

Marko Maunula
Blogit Americana 13.1.2010 15:22

Jos haluat tietää amerikkalaisen poliittisen maailmankatsomuksen, kysy mitä mieltä hän on Euroopasta.

Suhtautuminen vanhaan mantereeseen on erittäin varma keino erottaa demokraatit ja republikaanit.

Sano taikasana ”Skandinavia”, ja amerikkalaisen liberaalin silmiin ilmestyy rakastuneen haaveileva katse. He tietävät, että pohjoismaissa kaikki on ilmaista, valtio hoitaa, opastaa, ja rakastaa kansalaisensa kehdosta hautaan, eikä kukaan kärsi koskaan eriarvoisuudesta.

Republikaanit reagoivat samaan sanaan onnittelemalla sinua, silla pääsit pakoon sosialistisesta helvetistä. He kysyvät, josko perheesi onnistui myös pakenemaan, vai ehtikö sosialistinen terveydenhoito tappamaan heidät? Konservatiivit tietävät, että pohjoismaiden veroprosentti on sata, valtio kontrolloi kaikkea inhimillistä toimintaa, ja kaupasta löytyy vain kahta eri sorttia kahvia.

Eläviksi esimerkeiksi amerikkalaisten Eurooppa-tuntemuksista katso vaikkapa Sicko-elokuvan kohtaus, jossa Michael Moore illastaa Ranskassa asuvien maanmiestensä kanssa. Vastapainoksi tutki Bushin hallinnon ja erityisesti Donald Rumsfeldin halveksivat lausunnot ”vanhasta Euroopasta” tai neokonservatiivisen Victor Davis Hansonin anti-eurooppalaiset rutinat.

Konservatiivit ovat jo vuosikymmeniä toitottaneet eurooppalaisen kokeilun mahdottomuudesta. Sosiaalidemokratia on tuomittu tuhoon, ammattiliitot rapistavat työetiikan, verotus tuhoaa liike-elämän, ja yhteiskunnan hyysäämäminen tappaa kansalaisten yritteliäisyyden. Romahdus on aivan ovella – ollut jo kauan!

Jim Manzin kolumni Keeping America’s Edge käynnisti jälleen tinkaamiskierroksen eurooppalaisen systeemin tulevaisuudesta. Hän vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan talouskasvua ja tuomitsi Euroopan selväksi kakkoseksi.

Oikeistolaiset kommentaattorit innostuivat aiheesta jälleen, parempien ideoiden puutteessa, ja liberaalit kommentaattorit, mukaanlukien Paul Krugman ja Jonathan Chait, todistelivat Manzin numeroiden ja metodien olevan epäluotettavia.

Keskustelu tarjosi taas molemmille osapuolille tilaisuuden vahvistaa rivejä ja vanhoja ennakkoluuloja. Tilastot ja jutut on arkistoitu, debatti kytee pinnan alla, ja osapuolet palaavat asiaan seuraavan hiljaisen uutisviikon myötä. Molempien argumentit ovat paikoitellen hyviä, ja heidän kilpailevat maailmankuvansa rikastavat keskustelua ilman toisen osapuolen lopullista voittoa ja häviäjien romahdusta.

Kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan rinnakkaiselo.

Soundtrack: Prince, America.