Marko Maunula seuraa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.

Amerikkalaisen kirjallisuuden puolustuspuhe

Marko Maunula
Blogit Americana 14.10.2012 14:57

Miksi Nobel-komitea sorsii amerikkalaisia kirjailijoita?

En ota mitenkään kantaa Mo Yanin palkintoon, sillä en ole lukenut häneltä sanaakaan. Mutta olisin toivonut, että joku lukuisista palkinnon ansaitsevista amerikkalaisista olisi vihdoinkin ollut palkintovuorossa.

Monet viime vuosikymmenten kirjallisuuden Nobeleista ovat menneet oikeisiin osoitteisiin. V. S. Naipaul, J. M. Coetzee, Doris Lessing, Gunther Grass, Tomas Tranströmer ja monet muut palkitut ovat loistavia kirjailijoita. Mutta kukaan ei saa minua vakuuttuneeksi, että esimerkiksi Elfriede Jelinek, Gao Xingjian, tai Derek Walcott ovat parempia ja merkittävämpiä kirjailijoita kuin E. L. Doctorow, Don DeLillo, Philip Roth tai Jonathan Franzen. Monet erinomaiset amerikkalaiskirjailijat, kuten Norman Mailer ja John Updike, ehtivät jo kuolla ilman ansaitsemaansa kunniaa.

Vierastaako Nobel-komitea amerikkalaisia kirjailijoita? Totta, joskus amerikkalaiset novelistit suosivat populistia aiheita, markkinoivat kirjojaan aggressiivisesti, käyttävät huumoria ja muutenkin uskovat viihdyttämiseen. Nobel-komitea näyttää olevan usein viehättynyt totisiin, poliittisiin ja Suurista Aiheista kirjoittaviin synkistelijöihin, jotka mielellään saisivat vielä kirjoittaa kokeilevalla tekniikalla.

En ole kirjallisuuden tutkija, mutta olen aktiivinen lukija, jonka mielestä viihdyttämisessä ei ole mitään väärää. Amerikkalaiset kirjailijat ovat poikkeuksellisen taitavia käsittelemään vakavia aiheita hienovaraisesti ja älykkäästi, sortumatta lukijan älykkyyden aliarviointiin sekä viestin paukuttamiseen kakkosnelosella suoraan otsalohkoon. Haastan teidät löytämään paremman katsauksen uskonnon rooliin 20. vuosisadan lännessä kuin John Updiken In the Beauty of the Lilies (kuka tekisi kulttuuriteon ja kääntäisi kirjan suomeksi?). Tai paremman kuvauksen Gen X -sukupolven ihanteista, aikuistumisesta, seksuaalikulttuurista ja perheiden haasteista kuin Jonathan Franzenin Vapaus.

Amerikkalainen kirjallinen kulttuuri on rikas ja monipuolinen. Nobel-komitean kannattaisi perehtyä tähän kenttään hieman paremmin.

Soundtrack: Blind Melon, No Rain.

Marko Maunula

Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Keskustelu

Nobelin tiedepalkintojen jakoperusteet eivät yleensä saa suurempaa kritiikkiä, mutta Nobelin rauhanpalkinto ja kirjallisuuspalkinto ovat varsin politisoituneita palkintoja. Rauhanpalkinnoissa Nobel-komitea on härskisti nostanut itsensä tilaan, jossa se katsoo oikeudekseen yrittää ohjata kv. politiikkaa haluamaansa suuntaan. Kirjallisuuspalkinto toisaalta näyttää usein olevan jonkinlainen lohdutuspalkinto maille, jotka tiedenobeleita eivät voi saada.

Menestys kirjailijana toki ainakin monien kriitikoiden silmissä vähentää kirjallista uskottavuutta. Useimmat viimeaikaiset kirjallisuuden Nobelit ovatkin menneet kirjailijoille, joista suuri yleisö ei ennen palkintoa ole kuullutkaan.

No, onhan sentään William Faulkner joka palkittiin vuonna 1949 – ansaitusti.

Terveen itsetunnon omaavat amerikkalaiset eivät nobelin perään itke. Miksi ihmeessä pitäisikään?

Onneksi Nobel-komitea tekee valinnat omistalähtökohdista,ja olisi suotavaa että ilman minkäälaista ulkopuolista ohjausta tai vaikutusta. Paljonkos meitä ihmisiä olikaan tällä pallolla.Älyköitä ja kulttuurin tekiöitä löytyy varmaan tasasesti ympäri tätä sinistä palloa.Uskoisin että USA:laisen kultuurin nälkään tarjontaan löytyy,ainakin kun katsoo Suomessa TV neljän pääkanavan tarjontaa perjantaiiltaan paras katseluaika, jokaiselta tulee USA:ssa tuotettua ohjelmaa ja muut kanavat sitten päälle,ja nyt kun tulee YLE-vero jokainen maksaa halusipa tai ei.

Cormac McCarthylle soisin Nobelin. Ylipäätään amerikkalaiset kirjailijat tuppaavat olemaan aika kiinnostavia, kunhan perehtyy tarkemmin maan tarjontaan.

Ehkä hieman puolueellisesta näkökulmasta oudoksun, että Hannu Salama, Laila Hietamies, Marton Taiga, Jarkko Tontti, Mauri Sariola ja Urho Kekkonen eivät ole osuneet Nobel-lautakunnan tutkaan.