Blogit

Professori Marko Maunula seuraa USA:n politiikkaa ja populaarikulttuuria

Amerikkalainen v. suomalainen koululaitos

Blogit Americana 13.11.2010 12:48
Marko Maunula
Kirjoittaja on Yhdysvaltain historian professori Atlantassa.

Syksyn hittidokkari Yhdysvalloissa on ollut Waiting for Superman, kriittinen katsaus amerikkalaisen koululaitoksen surkeaan tilaan. Elokuvan lähtökohta on oikea, mutta argumentti ja johtopäätökset ovat pielessä.

Amerikkalaisen koululaitoksen huonouden päivittelyn ympärille on syntynyt kokonainen pienteollisuus. Dokumentit, artikkelit, sekä tutkimukset toisensa jälkeen etsivät syitä ja luovat argumentteja huonouden selitykseksi.

Waiting for Supermanin mielestä syy on opettajien ammattiliitossa. Ammattiliitot ovat estäneet ammattikunnan kehityksen, suojelleet huonoja opettajia, ja edesauttaneet merkittävästi koulujen rappeutumisessa.

Argumentti ei kestä lähempää tarkastelua, varsinkin kun elokuva toistuvasti käsittelee Suomea koulutuksen paratiisina, verraten rumaa amerikkalaista todellisuutta suomalaiseen ruusunhohtoiseen koulumaailmaan. Viimeksi kun tarkastin, suomalaiset opettajat olivat melko tehokkaasti liittoutuneita. Ehkä ammattiliitot eivät olekaan dokumentin väittämää myrkkyä hyvälle koulutukselle?

Itse sanoisin, että amerikkalaisen koululaitoksen huonous johtuu kahdesta tekijästä: amerikkalaisten opettajien huonosta tasosta, sekä koulujen kulttuurista.

Ruma totuus on, että opettajiksi opiskelevat ovat miltei johdonmukaisesti amerikkalaisten kampusten lahjattomin ryhmä. Tuhansien korjattujen tenttien, tutkielmien, sekä luentosali-keskusteluiden jälkeen minun oli pakko yhtyä vanhempiin kollegoihin ja todeta, että yleensä ottaen teacher ed -opiskelijat eivät ole kovinkaan kirkkaita kansankynttilöitä. Tämän mainitseminen on tietenkin poliittisesti tulenarkaa, sillä virallisen epistolan mukaanhan opettajat ovat poliisien, palomiesten, ja sotilasten tavoin liki marttyyreja, jotka jalosti uhraavat uransa ja elämänsä muiden palvelemiseen.

Toinen syy on koulujen kulttuuri. Amerikkalaiset high schoolit eivät ole pelkästään kouluja, vaan myös koululaisten sosiaalisen elämän ja harrastusten keskuksia. Urheilusta kerhotoimintaan, koulu tarjoaa liki kaiken. Kun koulu ja sosiaalinen elämä ovat liian sidottuja yhteen, koulujen akateeminen missio laimenee varsinkin koululaisten mielissä. Sosiaalinen suosio usein sivuuttaa koulumenestyksen suomalaistenkin teinien arvomaailmassa, mutta vahinko on vielä suurempi kun koululaitos on opiskelijan sosiaalinen foorumi, aamun oppitunneista illan harrastuksiin.

Suosittelen silti Waiting for Supermania jokaiselle kansallisylpeyden kohotuksen tarpeessa olevalle maanmiehelleni, sekä ammattinurisijoille, jotka näyttävät usein löytävän vikaa suomalaisestakin järjestelmästä.

Soundtrack: Bob Dylan, Desolation Row.