Amerikkalainen politiikka on idealismin ja populismin kamppailua – Elijah Cummingsin kuolema ohensi rivejä yhdellä hyvällä miehellä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perjantaiset Elijah Cummingsin hautajaiset muistuttivat minua jälleen amerikkalaisen politiikan dualismista. Amerikkalainen politiikka on samanaikaisesti erittäin rumaa ja vankan idealistista. Nämä rajalinjat eivät kulje puolueiden välillä vaan niiden sisäpuolella.

Cummingsin ura ja elämä kulminoituivat miehen näköisiin hautajaisiin. Pidetty ja arvostettu demokraattinen lakimies ja politiikko lähti iäisyyteen tunteellisten puheiden saattelemana.

Ennen hautajaisia kongressin republikaanitkin muistelivat miestä, joka ei antanut politiikan pilata ihmissuhteitaan tai sumentaa kuvaa vastapuolen ihmisyydestä. Liikuttunut Pohjois-Carolinan oikeistorepublikaani Mark Meadows kutsui afroamerikkalaista demokraattia ”rakkaksi ystäväksi”.

 

Amerikkalaisen politiikan kaksi keskeisintä teemaa ovat idealismi ja populismi. Humaani idealismi uskoo ihanteisiin, ihmisten pohjimmaiseen hyvyyteen sekä haluun toimia oikein. Populismi vaatii toimiakseen vihollisen, ja sen polttoaine on raivo.

Idealismin ja populismin rajat kulkevat puolueiden sisällä. Republikaanien populistinen siipi on parhaillaan voimakkaampi, ja se on pelotellut monet idealistitkin pitämään suunsa kiinni.

Demokraateillakin on omat populistinsa – erityisesti historiallisesti, mutta myös nykyisin. Jos kuuntelet Bernie Sandersin hyökkäyksiä menestyneitä ihmisiä, markkinataloutta ja kapitalismia vastaan, uskosi ihmisten hyvyyteen ei todennäköisesti vahvistu.

Cummings kuului idealistiseen ja ihmisistä aidosti välittävään koulukuntaan. Hän ymmärsi, että useimmat hänen poliittiset vastustajansa uskoivat heidän politiikkansa parantavan kaikkien – tai ainakin useimpien – amerikkalaisten elämää. Kyse oli ideoiden eikä ihmisten välisestä taistelusta, ja useimmat ihmiset olivat Cummingsin maailmankuvassa pohjimmiltaan hyviä.

 

Amerikkalainen kamppailu idealismin ja populismin välillä on tasainen; siksi Yhdysvallat voi hypätä Barack Obamasta suoraan Donald Trumpiin. Viime vuosina olemme todistaneet populististen ja radikaalimpien siipien vahvistumista molemmissa puolueissa. Obaman ja Ronald Reaganin ihmisuskoinen politiikka on uhattuna. Cummingsin kuolema ohensi rivejä yhdellä hyvällä miehellä.

Olen silti optimisti. Uskon edelleen Winston Churchillin suuhun laitettuun viisauteen: ”Voimme aina luottaa amerikkalaisten toimivan oikein – kokeiltuaan ensin kaikkia muita vaihtoehtoja.” Jossain vaiheessa Yhdysvaltojen on pakko lopettaa kulttuurinsa ja sielunsa myrkyttäminen.

 

Soundtrack: Grateful Dead, Box of Rain.