Miksi demokraatit hävisivät vaalit? Taloudelliset realiteetit ja moraalinen ylemmyyden­tunto kaatoivat kampanjan

Kun demokraatit lähtivät vaaleihin, tilanne oli klassinen: onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Inflaatio oli hidastunut, talous oli kasvussa, ja maan työllisyystilanne oli vahva. Samanaikaisesti korkeat ruoka-, energia-, ja asumiskustannukset vaikeuttivat työtätekevien amerikkalaisten elämää.

Demokraatit tuskailivat tehokkaan vaalinarratiivin kanssa. He sivuuttivat äänestäjien huolet, kommunikoivat huonosti ja luottivat katteettomasti etnisten äänestäjien ja naisten koalition raahaavan heidät maaliviivan yli voittajina.

Aborttikysymys ei saanut naisia liikkeelle odotetusti, ja demokraattien kauhuksi he havaitsivat latinojen ja afroamerikkalaisten miesäänestäjien liukuvan kohti republikaaneja. Puolue joutuu nyt nuolemaan haavansa, mutta myös miettimään koko viestinsä ja poliittisen koalitionsa uusiksi.

Tappion syyt ovat moninaiset ja uusi data rikastanee kuvaa. Viisi tekijää on kuitenkin noussut nopeasti esiin.

Maailman poliittinen ilmapiiri

Maltilliset vasemmistopuolueet ja vallassa istuvat koalitiot ovat kärsineet vaalitappioita kautta demokraattisen maailman. Moni tekijä on luonut otollisen maaperän populistisille oppositiopuolueille: Pandemian aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, reaktiot sotiin ja turvallisuuspoliittisiin muutoksiin sekä hallitsevien puolueiden tinakorvaisuus kansalaisten ongelmille. Globaali poliittis-taloudellinen tilanne teki demokraattien taistelusta vaikean kampanjan alusta alkaen.

Joe Biden

Väistyvän presidentin itsepäinen yritys päästä toiselle kaudelle on vähintäänkin yksi syy demokraattien tappioon. Miehen terveydentila oli lähipiirin tiedossa kauan ennen kesäkuun katastrofaalista väittelyä, mutta lähipiiri suojeli silti presidenttiä katkeraan loppuun saakka. Jopa väittelyn jälkeen Biden tuhlasi arvokasta aikaa ennen vetäytymistään. Presidentin välitön tuki Kamala Harrisille eliminoi mahdollisuuden avoimiin esivaaleihin ja ehdokkaiden suosion testaamiseen kentällä.

Demokraattien viesti

Demokraatit kertovat sinulle, miksi olet väärässä tuntemuksiesi ja kokemustesi kanssa. Jos vierastat naapurustosi nopeaa demografista muutosta, he kutsuvat sinua rasistiksi. Jos valitat energian ja ruoan kalleutta, he kertovat sinulle kuinka talous on itse asiassa erinomaisessa vedossa. Jos kyseenalaistat transnuorten pelaamisen tyttäresi joukkuetta vastaan, he kutsuvat sinua transfoobikoksi. Demokraatit ovat usein ihailtavan moraalisia ja suoraselkäisiä puolustaessaan vähemmistöjen oikeuksia ja tasa-arvoa, mutta he eivät malta olla käärimättä kantaansa moraalisen ylemmyydentunnon ja syyllistämisen pakettiin. Sellainen vetoaa äänestäjiin kuin kalanmaksaöljy.

Kamala Harrisin tempoileva kampanja

Harrisin kampanjan alkusuoran energia oli kiistaton. Ilo, joy, oli tehokas kampanjateema. Se tarjosi selkeän kontrastin Donald Trumpin vihaisille murinoille ja jatkuvalle valitukselle kaiken huonoudesta. Juuri kun Harris ampaisi ilon siivittämään kampanjajohtoon, tiimi vaihtoi suuntaa ja keskittyi kritisoimaan Trumpia. Kampanjalla olisi olla tilaisuus painottaa Harrisin tarjoamaa vaihtoehtoa, katsoa tulevaisuuteen ja toitottaa optimismia. Se palasi kuitenkin takaisin Trumpin synteihin, ikäänkuin amerikkalaiset eivät olisi jo tienneet kuka ja mikä hän on. Ilo katosi loan heittämisen tieltä, ja negatiivinen kampanjointi eliminoi positiivisen pöhinän Harrisin kampanjan ympäriltä.

Eteläraja

Demokraatit, poliittiset arkajalat, eivät koskaan saaneet Meksikon vastaista rajaa kunnolla kontrolliin. He eivät löytäneet tehokasta vastausta laittomien maahantulijoiden tulvaan, eivätkä he osanneet vastata tai reagoida kansalaisten huoliin tilanteesta. Trump satsasi rajaan. Hän uskoi, että maahanmuutto tarjoaisi hänelle parhaan valtin vaaleihin. Hän oli oikeassa, kiitos demokraattien kyvyttömyyden tiedostaa tilanne ja tarjota konkreettisia ratkaisuja konkreettiseen ongelmaan.

Soundtrack: Leadbelly and Bessie Smith, Nobody Knows You When You’re Down and Out